Oon tuota kisajuttua pähkäillyt jo pitkään. Melko usein joku jossain kysyy, että tähtäänkö mä kisoihin, kun treenaan niin kovaa ja syön niin tarkasti. Aiemmin olen sanonut, että en tai en usko, mutta eihän sitä koskaan tiedä :-) Viime aikoina olen kuitenkin miettinyt asiaa enemmän. Olen jotenkin kaivannut vielä selkeämpää tavoitetta, selkeämpää motivaation lähdettä. Miettinyt, että olisiko musta siihen?
Laitoin muutama viikko sitten meiliä Jarille. Kirjoitin, että en tiedä haluanko edes lavalle, mutta haluaisin tietää hänen kantansa asiaan, voiko tästä kropasta tulla lavakelpoinen? Sovimme, että käyn pt-päivillä näyttäytymässä ja kertoo mielipiteensä. Eilen sitten kävin, näin edellisenä yönä asiasta untakin :-) Siellä sitten olin alusvaatteet päällä Jarin ja Fitfarmin toisen kisavalmentajan Samuli Koutajoen edessä. Apua :-)
Jari käski laittaa kantapäät yhteen ja seistä suorassa. Sitten pyysi jännittämään reisiä ja samat sivulta ja takaa. Sitten tuomio! Kropassa on yksi kohta, mikä tuottaa ongelmia ja se on tuo keskivartalo, siinä on vielä paljon rasvaa ja luonnollisesti ylimääräistä nahkaa. Muutoin kropan malli on hyvä ja jalkoja kehui vallan, takareiden kaari on hyvä ja etureisissäkin on lihasta. En enää muista tarkasti Jarin sanoja, mutta mun reidet oli hullulla tavalla järkyttävät tai jotain sinne päin :-) Mutta toi oli siis kehu, luulen ainakin ;-) Sanoi myös ettei yleensä pyydä reisiä jännittämään, koska siitä ei isompaa muutosta tule, mutta koska tiesi, että oon paljon jalkatreeneihin panostanut, niin pyysi ja ilmeisesti siellä joku liikahti, reisissä siis :-)
Mun kisoihin on nyt sitten 1v 6kk aikaa. Sain ohjeeksi varata ajan yhdeltä Fitfarmin pt:ltä, joka on myös fysioterapeutti ja hänen kanssaan katsotaan vastatreeni kuntoon. Syvät vatsat pitää saada hyvään kuntoon, jotta osaan hallita tota vatsaa. Rasva siitä lähtee ajan kanssa ja nahkakin menee kasaan, mutta mun täytyy myös oppia pitämään se vatsa kurissa.
Varasin myös ajan Sirpalta, joka on meidän ihana posevalmentaja ja katsotaan poseeraukset kuntoon. Olen melko epävarma korkokengillä kävelijä ja ihan ensimmäiseksi mun pitää ostaa korkkarit ja alkaa kävelemään niillä ihan kotosalla. En nyt heti osta varsinaisia kisakenkiä vaan jotkut vähän korkeammat ihan peruskorkkarit ja aloitan treenit niillä. Posetreenissä sitten katsotaan se kävely ja ne Body Fitnessiin kuuluvat poset ja niitä alan sitten treenaamaan kotona mahdollisimman paljon!
Enpä olisi vuosi sitten ja n. 30 kg painavampana uskonut, että tää ikinä olisi mahdollista! Tai useampi vuosi sitten, kun paino oli reilu 40 kg enemmän! Mä en oo enää nuori (no en vanhakaan) eli ikää on nyt 39v, mä kuitenkin pystyn vielä ihan mihin vaan, pitää vaan uskaltaa heittäytyä! Ei oo pakko, mutta mä haluan, koska mä voin! Haluan nähdä, että mihin musta on!
Eilen oli myös pt-päivät ja treenasin etureisiä. Treenit veti Mikko ja Tony ja mua kävi varmistamassa myös Harri ja Jutta. Oli kyllä tosi hyvä treeni! Tehtiin kapeaa syvää kyykkyä smithissä, lyhyttä askelkävelyä, siitä kapea hack, reiden ojennus, lankkukyykky ja kapea prässi. Noita väännettiin kolme kierrosta ja välissä tehtiin kuolemaa :-) Noiden jälkeen vielä kiva loppujumppa, varpaillaan askelkyykkyä, kyykkyhyppyjä ja vika liike tehtiin myös varpaillaan, käsillä nilkoista kiinni ja mentiin kyykkyyn ja suoristettiin jalat ja taas alas. Melkoisen hapoilla oli jalat ton jälkeen!
Nyt on kyllä vähän pakaratkin kipeet, meinaan aina kyykyssä ottaa takapuolen apuun ja siitä Tony mulle eilen moneen otteeseen sanoikin, mut kun se tulee vaan, kun etureisistä voimat loppuu. Sinänsä ei oo vaarallista, että takapuolikin iskua sai, kun sinnekin pitää muotoa saada! Pää on sitten toinen, mikä kyllä vaatii jotain treeniä, mulla loppuu usko niin paljon aikaisemmin, kun voimat, se tuli eilenkin moneen kertaa todettua. Mutta mä kehityn siinäkin, tiedän sen! Pitäisi vaan oppia tyhjentämään pää, tehdä hamaan loppuun asti.
Tiimikaveri leikki eilen paparazzia ja otti musta pari kuvaa, missä ähisen prässissä, tässä niistä toinen: