Kansikuva

Kansikuva

maanantai 19. elokuuta 2013

Kokemuksia Mielikylvystä ja salaisia unelmia?

Motivate Me
Onko sinulla tavoitteita tai unelmia, joiden toteuttamiseen haluat lisää motivaatiota? Motivate Me -tunnilta saat mielikuvaharjoitusten avulla lisää voimia ja motivaatiota päästä yhä lähemmäs tavoitettasi. Ehkäpä jopa uskallat lähteä tavoittelemaan asioita, joista olet aikaisemmin vain uneksinut?


Tuo teksti on Mielikylvyn nettisivuilta lainattu ja tuolla tunnilla kävin mieheni kanssa eilen. Ostin jo alkukesästä meille 5 kerran kortin tuonne, kun halvalla sain. Emme ole kuitenkaan siellä saaneet aikaiseksi käydä ja kun kortti on kuun loppuun asti voimassa, niin tällä viikolla käydään ihan urakalla! Pari kertaa jää ensi viikkoon.

Eilen oltiin tuolla Motivate Me -tunnilla, joka on itsensäkehittämistunti. Mulle rentoutuminen on aika vaikeaa ja ajatus siitä, että makaan tunnin hiljaa paikoillani on ehkä jopa vähän ahdistava. Olen käynyt tuolla kerran aikaisemmin pt-päivien yhteydessä ja nyt oli kyllä helpompaa löytää rento asento divaanilla. Paikan pitäjä ja tuntien vetäjä on kyllä tosi taitava ja rentouduin kyllä todella nopeasti, se on jännä tunne, kun kropasta tulee sellainen ihan raskas ja tavallaan sitä ei tunne enää ollenkaan.

Jossain vaiheessa tipahdin, nukahdin tms., jotenkin vaan havahduin siihen, että kurkku on ihan kuiva ja en ole aivan varma, että kuulinko kaiken puheen :-) Tämä on kai aika tyypillistä. Havahduin kuitenkin kuulemaan juuri sitä motivaatio-osuutta ja ja näinkin todella selkeästi silmissäni sen tavoitteen, mihin päädyn ja mitä tein matkan varrella.

Mä mietin siinä, että tavoitteena on päästä todella hyvään kuntoon, lähdin hakemaan motivaatiota tulevalle vuodelle miettimättä sen kummemmin sitä lopputulosta. Mutta mitä sitten näin? Näin itseni kisalavalla! Siellä oli tummaa taustaa vasten valokeilassa ja tuossa aamulenkillä kun sitä kuvaa mietin, niin mulla oli kyllä todella isot reidet siinä muuhun kroppaan verrattuna :-) Ja hei, mulla oli myös pitkät hiukset!

Harjoituksen aikana katsottiin taaksepäin ja katsottiin, että mitä matkan varrella oli tapahtunut, että pääsin tuohon lopputulokseen. Mä näin itseni katsomassa olkani yli taaksepäin ja näin itseni melomassa kajakilla ja kiipeilemässä kalliolla :-) Mietittiin myös niitä vastoinkäymisiä, joista selvisin, eteen tuli hervoton kipollinen irtokarkkeja, jotka työnsin edestä pois.

Aika jännää. Jännää se, että näin kaiken tavallaan niin selkeästi. Karkitkin oli vain kippo tummalla taustalla, en nähnyt mitään ympärilläni.

Kisajuttuja olen miettinyt paljon, niin moni kaveri ja tuttu on nyt kisoihin valmistautumassa. Tiedän myös, että mä pystyn kyllä mihin vaan, jos aidosti haluan! Kroppa tietysti voi pistää vastaan ja vielä en tiedä miten tuo nahka käyttäytyy, kun rasva vähenee. Vatsan kohdalla nahka on selkeästi vetäytynyt, mutta toki sitä vielä on, kuten myös käsivarsissa ja reisissäkin. Mutta aika näyttää miten noiden käy.





Mutta en tiedä, jotenkin ne kisat ei vaan oo ehkä mun juttu. Kaikki se bling bling, mistä monet hehkuttaa, ei vaan oo mun juttu. En näe itseäni valitsemassa bikinejä ja suunnittelemassa kynsiä. Ja korkokenkäkävely :-) Arvostan kuitenkin suuresti kaikkia, jotka sinne lavalle nousee tai on noussut, se vaatii niin paljon työtä ja omistautumista!

Tiedän kuitenkin, että selkeä tavoite mulla pitää olla tässä touhussa, että jaksan treenata kunnolla ja noudattaa ruokavaliota. En halua valmennuksen jälkeen palata ns. normiin, vähentää liikkumista ja alkaa syömään perinteisen lautasmallin mukaan. En myöskään näe itseäni oikein treenaamassa näin ihan vaan treenaamisen ilosta, joku tavoite pitää aina olla! Mutta onko se tavoite kisat vai jotain ihan muuta?

Nyt tavoitteena on kuitenkin olla vuoden kuluttua ns. kisakunnossa ilman kisoja, elämäni kunnossa 40-vuotiaana, eikös se ole aika hyvä tavoite? Vuoden kuluttua näkee vähän, että missä kunnossa tää kroppa dieetin jälkeen on ja sitten voi miettiä uusia tavoitteeita.

Nyt valmistautumaan pt-treeniin, tiedossa taas tunti jumppaa Harrin kanssa, ihan parasta, vaikka välillä meinaa vähän itkettääkin :-)

perjantai 16. elokuuta 2013

Vuosi pulkassa

Tänään on ensimmäisen Fitfarm-vuoden viimeinen päivä, mutta ei hätää, huomenna alkaa toinen vuosi :-)

Laitan tähän ekaksi kuvakollaasin, mikä on ollut tänään myös Fitfarmin julkisilla Facebook-sivuilla. Katsoin, että kuvaa on jaettu 17 kertaa, mistä muutama on mun ystävien sivuille, mutta muiden kohtalosta en tiedä. Aika hurjaa, että mun alusasukuvat pyörii nyt ties missä, mutta toki mä tuon riskin tiesin kuvan sinne laittaessani. Syy tuon kollaasin tekoon oli se, että itse saan tuollaista muutoskuvista niin paljon motivaatiota. Se luo uskoa omaan tekemiseen, kun näkee, että joku muu on onnistunut! Mutta laitetaan se kuva :-) Klikkaamalla sen saa isommaksi.


Sitten vähän mittoja, ensin mitat 17.8.2012, paino tänään 16.8.2013 ja erotus:

Paino 97.6 kg / 67.4kg / -30.2 kg
Vyötärö 115 cm / 79 cm / -36 cm 
Lantio  120 cm / 93 cm / - 27 cm
Hauis   33 cm / 27 cm / - 6 cm
Reisi    60 cm / 52 cm /- 8 cm

Rinnanympärys 120 cm / 94 cm / - 26 cm

Painoa on siis kadonnut n. 30 kg ja senttejä hävinnyt reilun metrin :-)

Vuosi on ollut mahtava! Oon tehnyt hillittömästi töitä muutoksen eteen, mutta kovin vaikeata ei ole ollut missään vaiheessa. Suurimpia haasteita on aiheuttanut melkein koko kevään kestänyt makeanhimo, joka on nyt vähän helpottanut, mutta kun karkkia näen, kaupassa, mainoksessa, lasten lauantaikipoissa, niin mieli tekee! 

Laitoin just mun valmentajalle meiliä, mittoja ja muutenkin vähän ajatuksia tästä ekasta vuodesta. Kirjoitin, että olisin voinut tehdä enemmänkin töitä. Aina ei oo toteutunut kaikki treenit ja aamulenkit, joskus joku treeni on jäänut väliin tai lenkki, välillä lenkit on olleet lyhyempiä tai oon tehnyt ne vasta illalla. Oon kuitenkin koittanut kuunnella omaa kehoani, yrittänyt nukkua riittävästi ja nyt kesällä tietysti viettää aikaa myös perheen lomalaisten kanssa. 

Tiedän, että jatkossa töitä pitää tehdä enemmän, että siihen kisakuntoon pääsen. Toivon, että opintovapaalla mulla on myös treenille enemmän aikaa, pystyn treenaamaan myös viikonloppuisin, mikä ei oo nyt oikein onnistunut. Ehkä mulla on myös enemmän aikaa nukkua :-) Opiskelujen myötä tulee myös enemmän liikuntaa, kun tulee oltua paljon luonnosta, haluan myös kokeilla erilaisia liikuntalajeja, melontaa, kiipeilyä, talvella lumikenkiä ja sukset tulee varmasti myös hankittua, johan mä olen pari vuotta niiden ostoa harkinnut :-)

Tänään olin vuosipäivän kunniaksi treenaamassa Teron kanssa ja treenattiin selkää. Mulla oli ajatuksena päästä mavessa päälle 100 kg:n, mutta ei se kyllä onnistunut. Tiedän kuitenkin, että ens viikolla teen sitä varmemmin ottein, sain vahvistusta sille, että tekniikka on kunnossa, mun pitää vaan uskaltaa vetää se tanko maasta! Tehtiin paljon ylä- ja alataljaa, pitoja ja pumpaten, lopuksi giant settiä eli varmaan ainakin 10 eri liikettä ihan peräjälkeen, lopussa musta tuntui, että mun kädet vaan roikkui mukana ja Tero teki kaiken työn :-) Mutta oli tosi hyvä treeni, turhaan ei oo Teroa kehuttu, suosittelen!

Treenin jälkeen koitin ottaa pukkarissa kuvan päivän kunnosta, mutta vähän kädet tärisi, tässä kuitenkin paras otos:


Itsellä kuvassa katse kiinnittyy heti tohon keskikroppaan, siinä on tavaraa vielä ihan liikaa! Mutta vuoden päästä ei enää ole!

Ihanaa viikonloppua kaikille, mulla se menee töitä tehdessä, mutta tiistaina on taas seuraava vapaa ja sillon olisi taas pt-treeni tiedossa, keskiviikkona pääsen pitkästä aikaa hierojalle, mikä on ihan huippua! 

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Haastava kesä takana + pt-treenistä

Jäin äsken miettimään, että miksi tämä kesä on treenien suhteen ollut niin vaikea? Mulla on ollut muutama tosi hyvä treeniviikko, ja melkein kaikki treenit itsessään on olleet tosi hyviä, mutta se 5 treeniä viikossa ei ole toteutunut kun muutaman kerran, aamuaerobiset paremmin, niitäkin pitäisi olla se 5/vk.

Toki kesällä on niin paljon muuta ja töissäkin olen ollut heinäkuun kahta lomaviikkoa lukuunottamatta. Muu perhe kun on lomaillut enemmän, niin ei henno oikein lähteä töiden jälkeen enää salille. Haluu myös olla auringossa ja tehdä paljon muuta. Selityksiä, selityksiä :-)

Kesäkuun alussa oli se kumivenehässäkkä ja varmasti se on vaikuttanut myös paljon. Päässä on pyörinyt niin paljon monenlaisia ajatuksia kuten, kuka mä olen ja mitä haluan? Ei ihan helpoimpia kysymyksiä! Ei oo jaksanut oikein keskittyä tähän projektiin täysin energioin, enemmänkin tää on mennyt siinä sivussa.

Mulla on ollut myös tosi paljon erilaisia ruokahimoja, ihan näkkileivästä lähtien. Kävin pari viikkoa sitten juttelemaan Fitfarmin mentaalivalmentajan kanssa ja se auttoi tosi paljon. Sen jälkeen mielitekoja ei ole ollut ollenkaan niin paljon, heti, kun alkaa tehdä vaikka karkkia mieli, tulee päähän kuva musta melomassa tai kiipeilemässä. Aion ottaa tuon mentaalipuolen osaksi pian alkavaa toista valmennusvuotta, ilmaista se ei ole, mutta jätän sitten jonkun pt-treenin väliin, jos siltä tuntuu. Pääkoppa tässä on kuitenkin se, mikä tuolla treenatessa alkaa ekana pettämään eli se vaatii treeniä myös!

Eilen olin taas Harrin kanssa treenaamassa, Harri voitti juuri lauantaina Jyväskylän karsinnoissa oman sarjansa eli aika hyvissä käsissä sitä ollaan :-) Fitfarmi niitti muutenkin paljon menestystä, todella paljon valmentajia ja valmennettavia oli karsinnoissa mukana ja pääsi Lahdessa kuun vaihteessa oleviin SM-kisoihin, ens viikonloppuna on Oulussa vielä yhdet karsinnat ja varmasti sieltäkin vielä joku läpi menee. Olen itse menossa Lahteen motivaatiota keräämään ja kannustamaan noi oman tiimin upeita tyyppejä.

Mutta pt-treenistä. Oli jotenkin aika takkuinen treeni. Jalkoja treenattiin ja tehtiin sekä etu- että takareisiä, sillä en tällä viikolla pysty/jaksa/ehdi viittä treeniä ja jätän toisen jalkapäivän suosiolla pois. Tehtiin ensin etureidet, hackia ja reiden ojennusta, nousevin sarjoin ja pudotussarjoin. Hack on kyllä semmonen tappolaite ettei mitään rajaa, se on vaan niin vaikee ja sitten kun jää pohjaan, niin ylös ei meinaa päästä millään. Siinä on just toi korvien väli kovilla, kun sitä vaan miettii, että mä en jaksa, mä en jaksa, mä en jaksa ja sittenhän sinne pohjaan just jää. Kun vaan osaisi tyhjentää pään ja tehdä vaan.

Sitten tehtiin takareidet, prässiä ja reiden koukistusta maaten. Prässissä ei ollut montaa kiekkoa, mutta en meinannut millään jaksaa tehdä ekaa sarjaa, oli tosi vaikeeta ja pitkästä aikaa tuli itku kurkkuun ja jotenkin tosi paska fiilis. Koukistuksessa se vähän helpotti, kun se tuntui aika kevyeltä, tehtiin kyllä pitkä sarja ja lopussa oli kyllä ihan voimat lopussa. Toinen prässisarja meni jotenkin paljon paremmin, sain tyhjennettyä vähän päätä, etsin lattiasta kiintopisteen, mitä tuijotin ja tein vaan, koukistus tehtiin niin, että joka toinen pysäytyksellä. Kolmas prässisarja meni sitten taas ihan penkin alle ja taas itku kurkussa koukistusta tekemään. No, Harrin virnuilu nosti mielialan kuitenkin hyväksi ja ihan hyvillä fiiliksillä treeni loppui.

Nyt onkin jo etenkin persaus vähän kipeä, tietää kävelyn suhteen tuskaista loppuviikkoa :-) Perjantaina meen ekaa kertaa treenaamaan Superdieetti-ohjelmastakin tutun Teron kanssa, vähän jännityksellä odotan, sillä vaikka kovia treenejä teen Harrinkin kanssa, niin ei taida Terokaan mua kovin helpolla päästää. Selkäsaunan ajattelin Terolta ottaa, jos pääsisi vaikka mavessa sen 100 kg:n yli.

Perjantaina tulee vuosi farmia täyteen ja tarkoitus olisi kirjoittaa jonkinlainen kooste tästä vuodesta runsaiden kuvien kera. Mahdollisesti laitan vuosi sitten otettuja aloituskuvia, mitkä ei oo nättiä katsottavaa :-) Laitetaan tähän loppukevennykseksi kuitenkin eilen otettuja kuvia, missä oon mun vanhoissa työhousuissa, näitä käytin vielä reilu vuosi sitten, aika hurjaa!


Perjantaina sitten tiedossa lisää kuvaa ja muutakin. Sen verran painosta, että tänään meni -30 kg rikki eli viime vuonna näihin aikoihin painoin 30.2 kg enemmän kun tänään!