Kansikuva

Kansikuva

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Huikee vuosi takana!!!

Vajaa vuosi sitten olin mun ihanien täydellisten naisten kanssa Muoniossa koskenlaskukilpailussa. Upea päivä, joka päättyi aika hurjasti, siitä enemmän täällä. Ton reissun jälkeen mietin pitkään, että mitä mä oikein haluan elämässäni tehdä. En sitä oikein keksinyt, mutta tajusin, että en ollut tyytyväinen työhööni ja halusin siihen muutosta.

Muutaman viikon etsiskelin netistä tietoa koulutusjutuista, selvittelin, että miten taloudellinen puoli hoituisi, jos jäisin töistä pois. Kun selvisi, että mulla olisi oikeus aikuiskoulutustukeen ja työantajankin on miltei pakko opintovapaata antaa, pääsin todella miettimään, että mikä olisi mun juttu. Olin jo aikaisemmin miettinyt, että eräoppaan työ voisi olla sen kaltaista, mitä haluaisin tehdä, mutta koska mulla ei ollut ennalta mitään erätaitoja, en tuntenut lintuja, en kasveja, enkä oikein uskaltanut edes metsässä liikkua, olisiko se sitten kuitenkaan mun juttu?

Laitoin meiliä Jämsän ammattiopiston eräopaskoulutusta vetävään opettajaan ja hän rohkaisi heittäytymään rohkeasti uuteen. Ja mä heittäydyin!

Vielä en ole valmis eräopas, mutta kyllä tavoitteena on syksyllä tehdä näytöt ja paperit ulos saada! Opinnot ei sujuneet ihan sillain, kun olin ajatellut, kontaktiopetusta oli mun lähtötasoon nähden aivan liian vähän, mutta paljon hienoja kokemuksia tuli kerättyä. Upeita ihmisiä ja todella toivon, että porukalla vielä jatkossakin juttuja tehdään!

Maanantaina sitten koittaa paluu töihin. En voi sanoa, että olisin riemuissani, mutta kyllähän töihin paluussa paljon hyvääkin on! Taloudellisesti ei isoa muutosta tule, mutta onhan mulla ihan mahtavat työkaverit ja työssäkin on puolensa. Pehmeä lasku on tiedossa, maanantaina alkaa työt ja tiistaina on vapaapäivä :-) Syksyllä toivon mukaan meidän osuuskunta Pegosuksen kautta on jotain keikkaa tiedossa ja aion myös suunnitella vähän jotain omia tuotteita ja koittaa myydä sitten niitäkin ja kokeilla, että saisiko sitä ihan omilla jutuilla leipää pöytään, edes osaa siitä. Silmät avoimena koitan jatkossakin kulkea, heittäytyä rohkeasti, kokeilla uutta, etsiä sen oman polkuni.

Elokuussa opiskelu sitten alkoi, töistä jäin opintovapaalle lokakuun alussa. Meillä oli joka kuukausi yksi viikko lähiopiskelua ja loput etää. Koitin syksyllä saada jotain työssäoppimispaikkaa, edes keikkaluontoisesti, täältä Tampereelta, mutta ei niitä oikein ollut tarjolla. 

Syksyllä opeteltiin jonkin verran lähinnä kasveja. Saimme lajilistat ja tarkoitus oli oppia reilu 400 lajia, lintuja, sieniä, nisäkkäitä, kasveja, ötököitä, kaloja ja vaikka mitä.

Ruokaakin tehtiin, useampaankin otteeseen. Tuossa taisi porista ainakin kurpitsakeitto, mikä oli tosi hyvää!

Tammikuussa käytiin retkiluistelemassa. Ei ollut ihan mun laji, ainakaan ensikokeilemalla. Täytyy varmaan ensi talvena mennä kokeilemaan uudestaan!

Nuotion tekoakin treenattiin jossain vaiheessa. Mulla oli tuolloin olkapää niin kipeä etten pystynyt juuri muuta kun sytyttämään.

Ystävänpäivänä järkättiin tapahtuma koulun pihalla, oli lettua, makkaraa, poniratsastusta, husky-koiria, pilkkimistä ja vaikka mitä. 

Maaliskuussa käytiin Salamajärven kansallispuistossa vaeltamassa. Alunperin oli tarkoitus mennä suksilla ahkiot perässä, mutta lunta oli niin vähän, että ahkioita pystyi vetämään vaan jäällä. Tuolla nukuin yön ihan tavallisessa teltassa, olikohan sitä pakkasta 15 astetta yöllä? Oli hieno kokemus!

Tässä vaelluksen eväitä. Mulla oli cous cousia, tonnikalaa ja kuivattua porkkanaa.

Tää taisi olla huhtikuuta, kun kurssikaveri vei mut suunnistamaan Lempäälään. Kompassin käyttö oli hieman hukassa ja kun suunnistaminenkin meidän vaatimuksiin kuuluu (myös pimeällä), niin käytiin yhdessä sitä treenaamassa. 

Huhtikuun lopussa käytiin myös kiipeilemässä tai oikeastaan laskeutumassa, olin ihan hauskaa ja melko jännää :-)


Vapun jälkeen pidimme Luonto24-leirejä pari sekä yhden Luonto3-tapahtuman. Vuorokauden leireillä oli 5-luokkalaisia ja kolmen tunnin tapahtumassa 4-luokkalaisia. Etenkin nuo vuorokauden leirit oli tosi kivoja ja voisin hyvin kuvitella tekeväni tuollaista työtä enemmänkin! Sain myös meidän opettajalta tänään tosi hyvää palautetta toiminnasta leirillä. Noita tulee ehkä lisää syksyllä ja mielelläni mukana olen! 

Toukokuun ja koko opiskelun kohokohta oli ehdottomasti viime viikon melontavaellus! Ihan huikea reissu kaikin puolin! Meloin ekaa kertaa ja tykkäsin kovasti, vaikka varmasti tekniikassa on vielä paljon opittavaa. Oli mahtavaa olla pari vuorokautta luonnon helmassa, säät suosi meitä ja kaikki meni vaan ihan loistavasti!

Viimeiset neljä opiskelupäivää tankattiin lintuja ja kasveja, etenkin lintujen äänet on mulle jotenkin tosi vaikeita. En sitten päässytkään lintutentistä läpi, joten harjoitteleminen jatkuu edelleen. Kasvitentin sain läpi, vaikka harmillisesti siinäkin jokunen virhe oli. Lähdin kuitenkin noihin käytännössä ihan nollatasolta, joten olen tosi tyytyväinen kaikkeen oppimaani!

Läksyjä tekemässä :-)

Vikan päivän kunniaksi koulu tarjosi kakkukahvit, ihan hyvää oli kakku n. 1.5 vuoden tauon jälkeen :-)

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Tavoitteet uusiksi

Laitoin just mun valkulle ja Bullille meiliä, että en enää tavoittele kisalavoja. Toi päätös syntyi lopullisesti tällä viikolla melontavaelluksella. Tajusin etten halua sitä riittävästi. En halua käyttää kuukausipalkkaani yhteen päivään, en halua kasvattaa mun hiuksia, en halua blingblingiä. En halua liikkua pelkästään kisalavoja ajatellen, haluan edelleen treenata, treenata kovaa, mutta haluan tehdä niin paljon muutakin.

Nyt just houkuttelee ihan hirmuisesti melontakurssit ja viimeistään heinäkuun lopulla olen sellaiselle menossakin, melomaan joka tapauksessa aikaisemminkin. Eihän melonta toki kiellettyä ole, vaikka kisaproggiskin olisi kesken, mutta jotenkin koen, että toi tavoite sitoo liikaa ja kun en mä enää vaan halua sitä. Ei se oo mun juttu. Ehkä.

Meiliinkin laitoin, että voihan se olla, että muutan vielä mieleni. Tuskin nyt lähitulevaisuudessa, mutta vielä joskus. Ei voi tietää.

Toinen valmennusvuosi loppuu elokuussa ja ihan varmasti kolmas vuosi alkaa heti seuraavana päivänä. Hommaa tässä kropassa riittää edelleen, haluun, että joku miettii mun ruoat ja treenit valmiiksi ja haluan käydä säännöllisesti pt-treeneissä. Farmeilu on ihan huippukivaa, ilman sitä kisatavoitettakin.

Kisatavoite asetettiin syksyllä, kun tarvitsin jonkun konkreettisen tavoitteen mun projektille. Nyt on semmonen fiilis, että tavoitteet on jossain ihan muualla. Vaikka melonnassa :-) Melontavaelluksesta koitan tehdä ihan oman blogauksen ensi viikon aikana.

Minä melomassa kohti auringon laskua

Mahtava reissu takana <3
Valokuvat otti mun kurssikaveri Pasi Väisänen, joka pääsee kyllä vielä bodarikuviakin ottamaan, vaikka en sinne lavalle nousekaan :-)