Kansikuva

Kansikuva

torstai 12. maaliskuuta 2015

Sä oot varmaan paljon onnellisempi nyt?

Tällä viikolla mulle on pariinkiin otteeseen sanottu, että näytän onnellisemmalta ja hehkun hyvää oloa. Musta mitä ilmeisemmin huokuu se, että oon löytänyt oman juttuni ja nautin 100% siitä, mitä teen! Maanantaina mulle sanottiin, että oon varmasti nyt paljon onnellisempi, kun sillon fitness-kisoihin tähdätessäni. Ja tottahan se on, kaikki on nyt paljon selkeämpää ja tavallaan helpompaa.

Fitness-hommassa ei oo mitään vikaa, mutta se ei vaan ollut mun juttu. Treenasin sillonkin kovaa, vaikkakin eri tavalla kovaa, kun nyt. Harjoittelin poseerauksia, söin ruokavalion mukaisesti ja koitin muokata kroppaani kisakuntoon. Tuo kaikki oli ihan mahtavaa, mutta koko ajan takaraivolla oli stressi siitä, että en koskaan tule olemaan niin pieni, kun mitä lavalla pitäisi olla. Saisin ehkä ne riittävän isot olkapäät ja hienot jalat, mutta vatsa aiheutti suurta stressiä, koska kukaan ei tiennyt varmaksi, että nahka ikinä vetäytyisi kunnolla ja lavalla ei minkään roikkuvan pussin kanssa voi mennä. Mulla oli kuitenkin takana se -30kg ja kisakuntoon olisi vaatinut vielä lisää miinuksia!



Peiliin katsoessani en nähnyt upeita reisiä vaan löysän mahan. Ei ollut pyöreitä olkapäitä vaan roikkuvat nahat käsivarsissa. Ei mitään suuria onnistumisen hetkiä, tasaista puurtamista ja useimmiten huonoja fiiliksiä. Hyvät fiilikset tuli siitä, kun kuntotsekissä tai posetreeneissä kehuttiin edistymistä.

Nykyään suhtaudun kroppaani paljon armeliaammin. Viimeksi tänään aamulla katsoin itseäni isosta peilistä. Mun jalat näyttää sivulta katsottuna tosi kivoilta :-) Niistä erottuu sekä etureisi, että kevyesti takareisikin, peppukin taitaa olla pyöreämpi nykyään kiitos kyykkäilyn. Jos katselisin enemmän edestä, niin huomaisin, että reisissä on paljon rasvaa, löysää nahkaakin. Mut en mä katso! Mun jalat on voimakkaat, ne jaksaa tehdä vaikka mitä ja ne on musta upeat!

Tässä viime viikon jalkatreenistä kyykyn vika sarja, tehtiin 3x4x120kg



Saan myös niitä onnistumisen fiiliksiä nykyään ihan joka treenissä. Ne ei ole enää ulkonäöstä riippuvaisia vaan mun suorituksista salilla. Tietysti jokainen treeni ei oo sikamahtava, mutta pääsääntöisesti nyt tän vuoden puolella treenit on olleet vaan hyviä, en muista yhtään treeniä, mistä olisin lähtenyt pettyneenä pois. Ja niitä huikeita on ollut tosi paljon! Ja tällä hetkellä kulkee vaan niin hyvin, että melkein joka treenissä tulee joku uusi enkka tehtyä!

Tällä viikolla treenasin maanantaina mun valmentajan Mikko Korpeisen kanssa selkää. Nyt on viikko 9/12 mun treeniohjelmassa ja maastavedossa se tarkoitti kolmea sarjaa, jokaisessa kolme toistoa. Painot oli 125kg, 130kg ja 135kg. Mikko kommentoi, että ihan paperia painot ja jos ei noi nyt ihan kevyitä olleet, niin ei kyllä mitään kamalan raskaitakaan. Homma kulkee siis tosi hyvin eteenpäin! Toi 135kg oli kuitenkin se paino, mihin joulukuussa tehtiin niitä mentaalitreenejä alle ja millä ylitin itseni ihan täysin! Nyt se meni tosi helposti ja fiilis on tosi hyvä!

Eilen treenasin itsekseni rinnan, ojentajat ja vatsan sekä fyssarin kuntoutusliikkeet. Oon käynyt kaksi kertaa akupunktiossa tosta mun kädestä ja huomenna menen vielä kerran. Akupunkio on selkeästi auttanut ja penkki sujuu ainakin käsipainoilla ihan hyvin. Ehkä parin viikon päästä kokeillaan Killen kanssa, että miten ihan peruspenkki tangolla menee

Tänään oli vuorossa jalat Killen kanssa. Tein taas nopeusvedot alle, on muuten sekin helpottunut, kun voimaa on tullut lisää :-) Kyykyissä oli tänään vuorossa box-kyykyt 3x5, tein kaikki sarjat 110kg:lla. Hengityksen kanssa meinaa olla vaikeuksia, on vaan niin vaikeata ottaa kunnolla sitä happea, vikassa toistossa otin niin heikot hapet, että oli pakko alhaalla hengittää uudestaan, jolloin keskikropan tuki katosi kokonaan, ylös päästiin kuitenkin! Treenipäiväkirjaan olikin kirjoitettua tää :-)


Vähiin käy mun ohjelma, pari viikkoa enää. Ens viikolla vielä kyykyt ja sitten kunnon jalkatreeni vasta pääsiäisen jälkeen, kun maksiveto on tehty. Pääsiäisen jälkeen kokeillaan varmaan kyykyssäkin maksimia ja jos se penkkikin saadaan kokeiltua, niin saan jonkinlaisen yhteistuloksenkin laskettua :-)

Huomenna tiedossa treeniä, putkirullailua ja akupunktiota, onneks on vapaapäivä :-) Viikonlopun vietänkin nuorimmaisteni kanssa Helsingissä ja pääsen kaikkien muiden pikkutyttöjen kanssa sunnuntaina Robinin keikalle, iiiik :-D

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Kun harrastus muuttuu elämäntavaksi

Mietin eilen salilta tullessani, että tätä mun treenitouhua ei voi kyllä enää sanoa pelkäksi harrastukseksi. En ole myöskään enää pitkään aikaan tehnyt elämäntaparemppaa, kyllä tää on tullut jäädäkseen, uusi elämäntapa!

En koe myöskään olevani urheilija, vaikka treenaankin tällä hetkellä todella tavoitteellisesti. Teen kuitenkin tätä vain omaksi ilokseni, vaikka mahdollinen kisaaminen onkin valmentajan kanssa otettu alustavasti puheeksi. Vielä ei ole kuitenkaan sen aika. 

Olen valmistautunut tämän hetken 12 viikon treenijaksoon todella hyvin. Merkkasin heti ohjelman saatuani kalenteriin ne treenit, mitkä haluan tehdä pt:n kanssa. Seuraavaksi pyysin töistä vapaaksi melkein kaikki maanantait ja torstait tämän 3 kuukauden aikana. Työskentelen osa-aikaisesti, joten tuo onnistuu helposti ja melkein joka viikko noiden lisäksi on muitakin vapaapäiviä. 

Muoniossa lomaviikon vetotreeniä tekemässä
 Treenien lisäksi syön mulle tehdyn ruokavalion mukaisesti, viikonloppuisin saatan syödä yhden vapaamman aterian tai vaikka päiväkahvin kanssa jäätelöä tai muuta pientä herkkua. Otan purkista aika paljon vitamiineja, lisäksi käytän treenien yhteydessä erilaisia lisäravinteita, mitkä tukevat treeniäni ja edistävät kehitystä.

Laskiaissunnuntain päiväkahvipullat
Käyn suht säännöllisesti urheiluhierojalla, sekä fysioterapeutilla jo yli vuoden vaivanneen olkapää/käsiongelman vuoksi. Tällä viikolla menen toisen kerran akupunktioon ja toivon, että siitä olisi apua tähän vaivaan! Normielämäähän tää vaiva ei isommin haittaa, toki käsi väsyy jonkin verran töissä, mutta ei työntekoa kuitenkaan estä, tosin saattaisi tietysti estää, jos en hoidattaisi sitä säännöllisesti! Treenien takia kuitenkin akupunktiot ja fyssarit, halua(isi)n treenata mahdollisimman täysillä!

Ekaa kertaa hiihtämässä sitten 90-luvun alun :-)
Elämäntavasta on tulossa myös työ tai sitä se jo osittain onkin. Olen tehnyt jo useamman ruokavalion, treeniohjelmia salille ja kotitreeniin, vetänyt treenejä salilla, asiakkaan kotona että ulkona. Saanut oikein hyvää palautetta asiakkailta ja tajunnut, että mä tykkään tästä, oon hyvä tässä ja haluan tehdä tätä! Sitä en tiedä, että tuleeko tästä ikinä mun päätyö, tällä hetkellä tuntuu hyvältä tehdä tätä muun työn ohessa. Vielä on tunnit vuorokaudessakin riittäneet ihan hyvin :-)

Kahvakuulatreeniä ulkona
Olen äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen siitä, että olen löytänyt oman juttuni! Tulee sellainen pakahduttava kiitollisuuden fiilis, on vaan ihan sikahyvä olla. Tajuan, että olen tehnyt älyttömästi töitä sen fiiliksen eteen, paljolti salilla keräämällä niitä onnistumisen tunteita, mutta myös ihan arjessa opettelemalla sanomaan "ei", jättämällä kaikkea negatiivisuutta lisäävää elämästä pois sekä lisäämällä kaikkea, mistä saan sitä positiivista voimaa. Olen ajatellut, että mun pitää tehdä niitä juttuja, mistä mä saan hyvää oloa, aiheuttamatta tietenkään muille huonoa fiilistä.

Yleensä selaan Pinterestiä iltasaduksi, tämäkin on sieltä

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Lisää itseluottamusta!

Törmäsin pari viikkoa sitten Facebookin ihmeellisessä maailmassa verkkokurssiin, jolla rakennetaan voittajan itseluottamusta. Kurssin sivuilla lukee seuraavaa:


Itseluottamus teemana nousee lähes poikkeuksetta urheilijoiden henkisen valmennuksen tapaamisissa keskustelujen ytimeen. Itseluottamusta halutaan lisää, mutta aina ei tiedetä, kuinka sitä voi rakentaa ja voiko edes. Itseluottamuksen puute näkyy ja tuntuu niin treeneissä kuin kisoissakin. Parhaimmillaan hyvä itseluottamus on avain urheilijan suurimpien unelmien toteuttamiseen. Itseluottamus on lihas, jota voi ja ehdottomasti kannattaa treenata.

Ilmoittauduin tuohon tänään mukaan, koska mun treeneissä pää tuntuu olevan aina se, mikä ekana pettää, vaikka todella paljon olen siinä petrannutkin! Jos miettii jo pelkästään viimeisen puolen vuoden kehitystä nimenomaan korvien välissä, niin se on ihan huima! Nyt alkuvuoden aikana olen vielä tajunnut senkin, että mä en välttämättä edes tarvitse sitä kaljua miestä siihen viereen huutamaan, mä pystyn repimään itsestäni voimat irti ilmankin! Vaikka toki siitä kaljusta miehestä on apua ja kyllähän se mun pään sisällä huutaa, vaikka ei olisi paikallakaan :-) Luottamus omaan tekemiseen on kasvanut ihan hurjasti, mutta vielä on tekemistä! En enää kesken veto- tai kyykkytreenin mieti, että onpa painava, en jaksa, mä vaan teen, en luovuta, kaikki toistot tehdään, mitä pitääkin!



Mulla piti tänään olla jalkatreeni oman valmentajan kanssa, tarkoitus oli katsoa, että miten mun nopeusvedot menee ja tehdä boksikyykkytreeni, koska niitä ei oo juurikaan tullut aiemmin tehtyä. Mikko joutui kuitenkin perumaan treenin ja hetken olin, että mitäs nyt, mutta saatuani hyvät tekniikkavinkit sekä pikaisesti Mikolta että vielä tarkennukset Terolta, niin ihan hyvinhän se meni!

Tein vedot normisti alkuun ja sitten kyykkytelineen luokse ja penkki alle. Mikko ohjeisti ettei tarvii olla paljon painoa, mutta loppujen lopuksi tein aika maksimeilla vikat sarjat. Ohjelmassa oli 3x5 ja painot oli 90kg, 90kg ja vikaan laitoin 100kg ja tein 6 toistoa. Ihan tyytyväinen olin, tästä on hyvä jatkaa :-)

Very happy me :-)


Vetotreenit oon pääsääntöisesti tehnytkin itse nyt, kun oon huomannut, että pystyn vetämään ohjelmaan laitetut painot ihan itsenäisestikin. Mutta eilen kyllä varoittelin jo Killeä siitä, että maaliskuun loppupuolella joutuu varmaan tekemään sekä veto- että kyykkytreenin yhdessä, painot kasvaa ja voi olla, että joku 140kg ei enää nousekaan niin kevyesti tai pito kypärässä pidä. Tosin siinä vaiheessahan toi verkkokurssi on jo hyvällä mallilla :-)

Mun jalat <3
Kävin tänään hierojallakin, pari viikkoa sitten Risto hieroi yläkropan kuntoon ja tänään oli jalkojen vuoro. Yläkropassa oli huomattavasti vähemmän jumia, kun mitä perinteisesti ja eipä jaloissakaan mitään ihmeellistä ollut, vaikka niitä ei ole varmaan puoleen vuoteen hierottu tota ongelmapolven ympäristöä lukuunottamatta. Mulla ei oo jalkoja muutenkaan hierottu kun ehkä kerran puoleen vuoteen, koska ei oo ollut tarvetta, ei oo mitään isompia ongelmia ollut ja kalvot ei oo kiristelleet. Mä en juurikaan venyttele, enkä rullaile, ei siis johdu siitäkään. Jalat ottaa myös treeniä hyvin vastaan ja kehittyy, mikä on tietty hyvä juttu!

Ongelmapolven tienoilla kalvot kiristeli kovasti, oikean jalan takareisi oli vähän jumissa ja pakaroista tuli kommenttia, että on treeni mennyt perille :-)  Ilmeisesti suht harvinaista, että jalkoja hierottaessa ei asiakas kiroa pöydällä, mutta hyvä näin :-)


Kävimme sunnuntaina perheen kanssa leffassa katsomassa Big Hero 6, mikä oli ihan viihdyttävä koko perheelle. Sen jälkeen menimme Finlaysonin American Dinersiin, missä on ainakin jonkin aikaa FitFarm-menu, samoin kun Daddy's Diner-paikoissa, siis muissakin kaupungeissa.  Täällä asiasta lisää, löytyy myös nuo ruokalistat.

 

 Mä söin FitFarm chicken Steaksin perunoilla ja oli kyllä tosi hyvä! Yleensä olen tuolla syönyt salaatin ja olihan tuossa tietenkin enemmän syötävää ja makua. En juurikaan tykkää hampurilaisista, siis siitä sämpylästä, joten tää oli kiva vaihtoehto! Mies otti saman annoksen riisillä ja hyvä oli sekin! Annokset oli ihan reiluja, mutta meni kyllä ihan jokainen muru :-)

Oon viime päivinä taas miettinyt sitä, kuinka elän ehdottomasti mun elämän parasta aikaa! Nautin siitä, että lapset on jo aika isoja, niiden kanssa on kiva puuhastella ja höpötellä, ne on ihan huippuja! Oon iloinen siitä, että kun mulla on elämässä yksi tosi iso juttu, treeni, niin myös miehellä on oma juttunsa, mihin käyttää vapaa-aikaansa. Välillä tuntuu, että mun iltavuorojen ja miehen iltamenojen vuoksi ei nähdä joka päivä kunnolla ollenkaan, mutta sitten taas kumpikin on varmasti tyytyväisempi näin, kun jos vaan kaikki illat maattaisiin vierekkäin sohvalla herkkuja syöden!

Normitöitä teen tällä hetkellä aika sopivasti, mulle jää riittävästi aikaa treeniin, lepoon ja noihin omiin pt-hommiin. Melko epäsäännöllinen vuorotyö sallii melkein kaikkien treenien tekemisen aamupäivällä/päivällä. Mun ei tarvii yleensä olla salilla kellon kanssa, vaan voin käyttää treeniin runsaasti aikaa. Jos mulla on vapaapäivä, niin yleensä hoidan omat pt-hommat aamusta, sen jälkeen omat treenit ja loppupäivä menee enemmän levätessä, jos ei oo mitään lasten menoja. Oon myös pyrkinyt pitämään yhden vapaapäivän viikossa, jolloin en tee mitään, lepään vaan mahdollisimman paljon ja teen vaikka koneella omien asiakkaiden ruokavalioita tms., mutta mahdollisimman relasti vaan.

Chillailua koiran kanssa :-)
 Flunssa koittaa kovasti tulla, mutta Riston neuvosta hain Ruohonjuuresta Pakurikääpäuutetta, minkä pitäisi kaiken muun lisäksi auttaa myös flunssan torjuntaan! Pakko kokeilla, ei oo nyt aikaa sairastella, treenit kärsii!

lauantai 24. tammikuuta 2015

Parempaa elämää

Muistan, kuinka ehkä 10 vuotta sitten 30-vuotiaana mietin, että mun elämä on nyt tässä. Oon vaimo, äiti ja perusduunari. En ollut itseeni ja koko kuvioon ihan tyytyväinen, mutta ajattelin, että tähän on tyytyminen, mun elämä on nyt tässä ja en mä tästä enää muutu ja kehity. Koska oon jo niin vanha...

Kuinka väärässä olinkaan???



Vieläkin oon vaimo, äiti ja perusduunari, mutta myös paljon enemmän! Olen tietoisesti kehittänyt itseäni ja haluan kehittää edelleen. Olen tehnyt muutoksia, millä olen saanut lisää elämänlaatua. Painonpudottaminen ja treenaaminen ovat tietenkin olleet se isoin muutos, mutta lisäksi olen tietoisesti vähentänyt elämästäni kaikkea negatiivisuutta aiheuttavaa kuten uutisten katsomista, erilaisten huonoja viboja aiheuttavien nettivideoiden katsomista ja onpa muutama fb-tuttukin päässyt ei-seurattavien listalle sen vuoksi etten jaksa päivittäin lukea ainaista valitusta ihan mistä vaan. 

Tän hetken treeniohjelma on aika rankka. Teen vaan neljä treeniä viikossa ja niiden lisäksi parina aamuna koiran kanssa vähän pitemmän lenkin, joskus harvoin salilla treenin jälkeen aerobista. Kroppa on kuitenkin treeneistä aika väsy, osittain varmaan siksi, että treenit on aika kovia, osittain varmaan siksi, että mä olen kuitenkin jo 40v ja kyllä se varmasti on palautumisen suhteen eri asia kun 20v! 

Treenit antaa kuitenkin tällä hetkellä tosi paljon! Ja vaikka en treenien ja työn lisäksi jaksa paljon muuta tehdäkään, niin en mä tehnyt ennenkään, nyt vaan en makaa sohvalla karkkipussin kanssa :-) Tää on ehdottomasti parempaa elämää! 

Tällä viikolla tein kaksi treeniä Killen kanssa, selän ja jalat, rinnan ja hauiksen tein itsekseni ja tänään meillä oli FitFarmin pt-päivä, missä olin olkapääryhmässä, mitä veti kolme farmin huikeeta personal traineria. 

Tehtiin poikkeuksellisesti tiistaina selkätreeni. Tällä viikolla oli ihan perusmavea ja kaikki nousi, mitä oli ohjelmaan merkattu, nythän mulla on siis mavessa painot valmiina ja sen mukaan tehdään. Tää oli vielä suht kevyt viikko, vaikka tunnustettava on, että kevyttä ei rauta oo! 

Mavesarjat oli 4 x 112,5kg, 115kg, 117,5kg ja 120kg
Hyper reverse 10 x 82.5kg, 9 x 82.5kg ja 7 x 82.5kg 
Julle 3 x 8 x 70kg
Ylätalja 9 x 61kg, 6 x 69kg ja 6 x 69kg
Alatalja 10 x 60kg, 8 x 65kg ja 6 x 70kg

Keskiviikkona kävin tekemässä rinnan, hauikset ja vatsan. Ihan perustreeni, mistä ei oo ihmeempää kerrottavaa, loppuun tein fyssarin antamat liikkeet.

Killelle ilmiintyi torstaille vapaa aika, joten tehtiin ekaa kertaa ikinä jalat yhdessä! Pikkasen nousi tulokset :-)

Mulla on jalkapäivän alussa nopeusvetoja ja tein ne itsekseni alta pois, turha käyttää niihin yhteistä aikaa. Vetojen jälkeen sitten kyykyn kimppuun! Opin, että huppu pitää olla päässä, näyttää heti uskottavammalta, vaikka kyykkäisi tyhjän tangon kanssa ;-) 

Kyykky 8 x 50kg, 4 x 80kg, varsinaiset sarjat 6 x 105kg, 105kg ja 115kg
Lantionnosto 8 x 100kg, 10 x 120kg ja 8 x 150kg (pikkasen vajaita)
Leveä prässi 8 x 200kg, 7 x 250kg ja 5 x 250kg
Reiden koukistus istuen 12 x 70kg, 5 x 80kg ja 8 x 70kg
Reiden ojennus 9 x 50kg, 7 x 55kg ja 7 x 60kg
Pohje seisten & istuen



Toi kyykkysarja oli kyllä ihan huikee. Olin kuitenkin syksyllä pitkään ilman jalkatreenejä ja aloin kyykkäämään uudestaan vasta joulukuussa ja tosi pienillä painoilla. Toi vika sarja tuntui tosi tiukalta ja siinä oli kyllä semmosta voimailufiilistä. Mulla on kaulassa koru, missä lukee "believe in yourself" ja sen vikan sarjan aikana tuijotin vaan sitä!


Prässisarjojen välissä taisin Killelle sanoa, että on nää jalkatreenit vaan niin siistejä! Oon niin kaivannut tätä! Ihan erilaisiahan nää on nyt kun aikoinaan Harrin kanssa, sillon tehtiin tosi hapottavia sarjoja ja nyt on niin lyhyttä sarjaa ettei ehdi hapottaa ollenkaan! Mut meni kohteeseen! Ja ens viikolla tehdään taas yhdessä jalat ja selän teen itsekseni.

Tänään oli meidän pt-valmennuslaisten tiimipäivä Wfc:llä. Pääsin tekemään olkapäitä ja oli hyvä treeni. Meitä oli 8 treenaajaa tuossa ryhmässä ja 3 piiskuria. Tehtiin 8 liikettä ja 5 kierrosta. Hapotti. Kovaa! Aluksi mietin, että aika pienillä painoilla tehdään, kun vipareissakin oli vaan 3kg painot, mutta kyllä ne alkoi painamaan :-) Jotain ihan muuta, kun mitä tällä hetkellä muuten teen ja ihan varmasti meni kohteeseen!

Ens viikolla pääsen tekemään myös itse vihdoin vähän pt-hommia ja odotan sitä kyllä innolla! Pienesti aloitan, koska energiaa ei tosiaan oo töiden ja omien treenien lisäksi oo ihan älyttömästi, mutta yhteyttä voi ottaa, jos tuntuu yhtään siltä, että mun palveluille voisi olla tarvetta! Ja vähintään kannattaa tykätä mun fb-sivuista, sinne voi jossain vaiheessa tulla vaikka jotain arvontaa tai muuta kivaa :-)

Nyt unille. Huominen on vapaa ja kova tavoite on levätä mahdollisimman paljon! Ihanaa viikonloppua kaikille :-)

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Älä tee tästä ittelles pakkoo!

Maanantaina alkoi uuden ohjelman treenit. Eka vetotreeni tehtiin Killen kanssa ja tiedossa olikin pukkivetoja eli ei perusvetoja ollenkaan. Pukkivedoissa mä seisoin pienen kuormalavan päällä kyykkytelineellä, sivuraudat alhaalla niin, että tanko on ihan pikkasen polven alapuolella. Kuten mun valmentaja sanoi, niin siitä on *ittumaista vetää :-)

Ensin tehtiin muutama vähän pitempi sarja (8x60kg, 6x100kg, 2x130kg) ja sitten siirryttiin ykkösiin. Tai ykköseen, kerran nousi 150kg, 160kg ei kertaakaan. Siinä tän maanantain pukkivedon maksimi. Seuraavaksi laskettiin prosentteja, Kille meinasi jo kaivaa kännykän esiin laskemista varten, mutta mä laskin päässä, että 10% on 15kg, aikamoinen matikkanero kun oon ;-) Sitten toi 10% pois ja kolme sarjaa, jokaisessa kolme toistoa, eli 3 x 3 x 135kg. Oli jo aika tiukkoja vikan sarjan vedot, mutta kyllähän ne nousi! 

 
Käytin ennen joulua vedoissa remmejä, kun versat painoi jotenkin peukaloihin ja meinasi pilata vedot kokonaan. Nyt kuitenkin siirryin taas versoihin, kun en vaan saa remmejä kunnolla kireiksi ja joku veto jäi vajaaksi ihan sen takia, kun alkoi tanko roikkua ranteissa. En tiedä pysyisikö mikään tanko käsissä ilman remmejä/versoja, auttaisiko pelkkä mankku pitoon? Pitäisi ehkä kokeilla.

Seuraavaksi oli vuodossa hyper reverse. 9 x 75kg, 8 x 82.5kg ja 8 x 82.5kg. Kohtahan mulla loppuu tossa painot kesken :-D

Sitten sitten jullea eli hyvää huomenta. Oon tota kepin kanssa alkulämmitelyksi tehnyt ja pikkasen ahisti ajatus painoista niskassa. Eli liikehän on vähän kuin suorin jaloin maastaveto, mutta tanko on niskassa. Ekaan sarjaan laitettiin 50kg, 8 toistoa. Toiseen sarjaan lisättiin painoa, 70kg ja 8 toistoa. Vähän pelotti, tuntui, että jään alas, enkä pääse takaisin ylös. Vikaan sitten vähennettiin taas ja tein sen 50kg:lla, alkoi ehkä jo vähän homma mennä tajuntaan ja vikasta sarjasta sain jo vähän kehujakin :-) 10 toistoa ja ens viikolla homma hoituu isommalla painolla!

Sitten ylätaljaan, missä 6 x 70kg, 6 x 60kg ja 12 x 55kg. Hyydyn välillä helposti ja kun painoa vähän pudottaa, niin menee hurjasti enemmän. Vikana alatalja, missä 10 x 60kg, 6 x 70kg ja 7 x 65kg.

Siinä ekan vetoviikon eka vetotreeni. Sain arvosanaksi Hyvän (Huono, Kohtalainen, Hyvä tai Erinomainen) ja sitähän se oli! Erinomaiset on tooodella harvinaista herkkua, kohtalaisia ei taideta edes merkata, lähdetään siitä, että pääsiäiseen asti tulee vaan noita hyviä ja ehkä joskus joku erinomainenkin!

Harvinaista herkkua
 Puhuttiin taas vähän siitäkin, kuinka treenit stressasi ennen joulua. Muistan, kuinka maanantaisin vetotreenin jälkeen aloin melkein heti miettimään sitä, kuinka seuraavalla viikolla pitäisi nousta taas enemmän. Ja kuinka jo silloin päätin, että en halua samaa uudestaan. Kille sanoi hyvin, että älä tee tästä ittelles pakkoo. Ja noinhan se on! Enkä mä nyt niin ajattelekaan, mä haluun tehdä tätä, saan ihan huikeita onnistumisen tunteita tästä! Ja koen tän hetkisen veto-ohjelman ainakin tässä vaiheessa tosi mielekkääksi, kun mun ei tarvii miettiä itse painoja ollenkaan, vetää vaan.

Mutta kyllä tota uskoa omaan tekemiseen pitää vahvistaa, opetella sitä mielen hallintaa, sillä tiukat ajat koittaa vielä ja sillon pitää olla pään valmis!


Eilen kävin ennen omaa rinta & ojentaja -treeniä Räsäsen Jukan luona. Jukka näkyi äskeisessä Jutta ja puolen vuoden superdieetit -ohjelmassakin. Tyyppi, joka tietää niiiin paljon, että menee aina pää ihan pyörälle :-) Jukka oli miettinyt mulle liikkeitä, millä toivon mukaan saan tota olkapäätä vähän parempaan kuntoon. Nyt ei tehdä enää niinkään kuntouttavia liikkeitä vaan koitetaan saada sinne voimaa. Haastavia liikkeitä oli keksinyt, aika lailla joka liikkeessä piti pitää lavat takana ja kiinni, ei ollut helppoa! Maanantain treenistä oli alaselkä ihan tulessa ja no, nyt on vyötäröstä ylöspäin vähän joka lihas saanut osumaa. Jukan liikkeitä alan tekemään pari kertaa viikossa ja tulosta pitäisi tulla pian!

Huomenna sitten eka kyykkytreeni, siitä ehkä enemmän viikonloppuna. Olkaahan reippaita :-)

perjantai 9. tammikuuta 2015

Uusi treeniohjelma!!!

Niin se meni joulu ja akkujen latailu. Kävin heti joulun jälkeisenä viikonloppuna tekemässä yhden jalkatreenin ja sitten vasta tän viikon keskiviikkona. Olen siis levännyt paljon ja se oli varmasti tarpeen. Olin ennen joulua sekä henkisesti että fyysisesti ihan väsy, syksyn aikana tapahtui niin paljon kaikenlaista, monenlaista opiskelua, oli vaivaa ja silti tosi tiukkoja treenejä. Maastavedon maksimivedot kummitteli päässä koko joulukuun ja olin jo sitä mieltä, että keväällä en samaan enää lähde, pää ei vaan kestä.

No, tänään kävin valmentajani Mikko Korpeisen luona ja kyllä kotiin lähti uusi ohjelma, missä ekana päivänä oon maastavetoa ja niin se vaan taas 12 viikon veto-ohjelma edessä on! Ja pakko myöntää, että alan olla asiasta hieman innostunut :-) Mitään lepoviikkoja ei oo tiedossa, yksi kevyempi vain.


Tuossa on 155kg painoa ja sen kanssa kävi joulun alla näin:


Maaliskuun lopussa pitäisi menee kuitenkin 150kg ohjelman mukaan 2 kertaa ja se tarkoittaa, että pääsiäisviikolla tehtävä maksimiveto on varmasti enemmän kun 155kg. Kuten kaikessa, myös voimatreenissä tulee aluksi enemmän kehitystä ja sitten se hidastuu. Alkusyksystä mun maksimi oli 120kg, 3kk jälkeen se oli jo 150kg. Pääsiäisviikolla se tuskin on 180kg, mutta varmasti enemmän kun 150kg!


Eli nyt alkaa taas treenit tosissaan! Ohjelma on edelleen 4-jakoinen, maanantaisin selkä, tiistaisin rinta, ojentajat ja vatsa, torstaina jalat ja perjantaina olkapäät ja hauis.

Selkäpäivänä on tietty vedot, mutta maastavedon lisäksi on myös pukkivetoja, sumovetoa ja yhdellä viikolla nopeusvetoja. Mullahan ei räjähtävyyttä oo sitten ollenkaan ja koitetaan nyt sitäkin saada vähän, en tiiä, ehkä oon liian vanha jo semmoseen, kun oon 40 vuotta ollut tasaisen rauhallinen :-) Nyt kun mun maksimivetopaino on tiedossa, niin mulla on ohjelmassa jo valmiina painot, millä vedot teen. Todella hyvä juttu! Ei tarvii miettiä yhtään, että jaksaako vaiko eikö, pistää vaan raudat kiinni ja nostaa!


Vetojen lisäksi selkäpäivänä on edelleen mun inhokkisuosikki hyper reverse eli härveli, missä maataan vatsallaan, semmonen hihna laitetaan nilkkojen ympärille ja aletaan nostamaan jalkoja. Rankkaa puuhaa, kun laittaa riittävästi painoa, meinaa happi loppua, kun 8-10 toistoa tekee. Kulmasoudun tilalle tuli "julle", mulle ainakin tutumpi nimellä good morning. Ja vielä ylä- ja alataljaa.

Rintapäivästä jäi tangoilla tehtävät penkit kokonaan pois eli ei enää tasapenkkiä, vinopenkkiä eikä alaviistopenkkiä. Oikea käsi ei vaan toimi kunnolla, enkä halua stressata penkkitreeneillä, otetaan ne mukaan sitten, kun käsi on taas kunnossa. Käsipainoilla teen kuitenkin penkkiä, suoraa ja vinoa ja loppuun vielä yksi lähentävä liike. Rintapäivään tuli myös ojentaja ja vatsa. Valmentajan sanoin tää on vaan "hyppypäivä", millä tehdään massaa. Sitähän mulla ei muuten vielä olekaan ;-)


Kyykkyyn liittyen on myös oma 12 viikon ohjelmansa ja toivon, että polvi kestäisi sen. Kyykkyä ennen teen aina maastavetoa nopeusvetoina eli melko pienellä painolla nopeita vetoja, sillä lisää sitä räjähtävyyttä! Sitten prässiä, reiden koukistusta ja ojennusta ja loppuun pohkeita.

Perjantaille jäi olkapäät ja hauis, perussettiä molempiin. Kai tääkin on vaan joku "hyppypäivä" :-)

Mikko laski, että on tehnyt mulle valmennuksen aikana yhteensä 26 ruokavaliota tai treeniohjelmaa, toki osa vaan jotain pieniä muutoksia, mutta silti! Ei oo mitään liukuhihnahommaa tää! Saa vielä varmaan muutaman ohjelman väsätäkin, vastahan tää homma on alussa :-)

Kerroinko jo, että ihan mahtavan hienoa ja tuskin jaksan odottaa, että pääsen ohjelmaan käsiksi! Maanantaina se alkaa ja ekan treenin saankin tehdä taas Killen kanssa, niinku mä jo puhuin ettei enää vetoja tehdä! No, kunhan saan herralle varattua joskus ajan torstaille, niin päästään tekemään yhdessä niitä jalkojakin, ei meinaa malttaa odottaa, vaikka tiedänkin, että ihan hirveetä tulee olemaan :-D

Koitan nyt uuden ohjelman myötä kirjoitella treeneistä tänne vähän useammin, ainakin selkä- ja jalkapäivien jälkeen. Pysykäähän mukana :-)

torstai 1. tammikuuta 2015

Vuosi 2014 paketoitu!

Se olisi vuoden ensimmäinen päivä menossa ja ehkä ihan hyvä miettiä hetki mennyttä vuotta. Vuoteen kuului paljon hienoa ja mahtavaa, mutta oli vuosi kyllä vaikeakin ja jotenkin toivon tulevan vuoden olevan selkeämpi!


Alkuvuoden opiskelin ja sain kokeilla kaikkea uutta, mennä vähän sen mukavuusalueen ulkopuolellekin. Kävimme mm. retkiluistelemassa, mikä oli ihan hauskaa puuhaa. Toukokuussa olimme parin yön melontareissulla, mikä oli ihan mahtava! Edellisen vuoden koskiseikkailun jälkeen melonta pelotti kovasti, mutta tuolla reissulla kaikki meni putkeen! Koitin kesällä käydä vielä melontakurssin, mutta siellä ei kaikki ihan putkeen mennytkään osittain sään vuoksi ja koskitraumat palasi tuoreina muistiin. Enpä ole ihan varma, että saako mua enää kajakkiin.


Alkuvuodesta treenailin vielä tähtäimenä tän kevään Body Fitness Masters -kisat. Yllä olevan treenikuva taitaa olla tammikuun pt-päiviltä ja hiuksista päätellen myös posettelut samalta päivältä. 


Maaliskuun pt-päivillä oon posetellut kovin hymyilevänä :-) Posettelu oli kivaa puuhaa ja tykkäsin kyllä kuntotsekeistä ja kehon rakentamisesta oikean malliseksi. Kuitenkin loppukeväästä tajusin, että en oikeasti haluta kisata. Mua ei oikein kiinnosta se ulkoinen puoli siinä, mikä tietysti on tosi tärkeä. Siis kropan kuntoon laittaminen joo, mutta se kaikki muu, hiukset, kynnet, biksut... Jos noista selviäisi muutamalla satasella, niin ehkä joo, mutta kun ei, niin ei. Niinpä ilmoitin Bullille ja mun valmentajalle, että tää oli tässä, ei oo fitnesskisailu mun juttu.

Yllä olevat kuvat kuvastaa ehkä tätä vuotta parhaiten. Alkuvuodesta vaivasi olkapää ja useampi kuukausi meni etten treenannut juuri ollenkaan ja mm. olkapäätreenit oli jäissä vielä pitempään. Toukokuussa sain vasta alkaa treenaamaan yläkroppaa normaalisti. Ikävä kyllä olkapää ei kuitenkaan vieläkään ole kunnossa ja käsi väsyy tosi nopeasti ihan töissäkin, jos yhdellä kädellä nostelen jotain tai joudun pitämään kättä koholla. Hankala tapaus, kun ei kädestä oikein mitään vikaa ole löytynyt.

Ja polvi. Se alkoi vaivaamaan heinäkuussa ja montaa jalkatreeniä en ole syksyn aikana tehnyt. Röntgenissä ei löytynyt mitään, mikä oli tietysti ihan positiivinen juttu. Tulehduskipulääkekuureja vedin useamman ja kerran siihen tuikattiin akupunktioneulatkin, mitkä auttoikin tosi hyvin! Askelklinikalla todettiin, että polviin tulee paljon ulkokiertoa kävellessä painon tullessa jalalle ja se voi olla ihan rakenteellinen vika lantiossa. Nyt olen kolmisen viikkoa käyttänyt just mulle tehtyjä tukipohjallisia ja vaikea sanoa, että onko niistä ollut apua. Onhan polvi hurjasti parempi kun alkusyksystä, mutta ei se täysin kunnossa kuitenkaan ole. Hankala tapaus tämäkin, mutta tän kanssa on vaan opeteltava elämään!

Akupunktioneulat, kiitos Moona Räty!
Kyllähän noi vaivat on pistänyt miettimään, että onko musta tähän, siis näin kovaan ja tavoitteellisen treeniin? Oonko mä liian vanha tähän? Ehkä mun kroppa ei vaan kestä näin kovaa treeniä? Mut kyllä mä sitkeesti jatkan, kun vasta oon alkuun päässyt! Tää on kuitenkin semmosta, mistä nautin ihan suunnattomasti ja mistä saan paljon sisältöä elämääni.


Huhtikuussa pääsin ekaa kertaa mukaan FitFarmin treenileirille! Ihan huikeeta menoa, perjantai-iltana oli takareisi- & pakaratreeni, lauantaina aamulla etureisitreeni (kovin ikinä!), illalla kädet ja sunnuntaina aamulla selkä ja hauis. Oli kyllä kovaa settiä, mutta niin huippua! Jos vaan rahaa olisi, niin osallistuisin kaikkiin leireihin!


Ja kyllähän mä opiskelin! Suoritin syksyllä sekä FitFarmin pt-koulutuksen että Spartan kahvakuulaohjaajakoulutuksen! Ensimmäinen vaati vähän enemmän panostusta, mutta oli kaiken sen arvoista! Tosi iloinen olen siitä, että sain sekä ohjausnäytön että kirjallisen kokeen ekalla kerralla läpi ja molemmat vielä ihan hyvin pistein!

  

Siinä se on ja oon kovin ylpeä itsestäni! Nyt vaan asiakkaita ja tekemään töitä!


Syyskuussa sain uuden treeniohjelman ja tavoitteeksi tuli saada lisää voimaa! Ohjelma oli 4-jakoinen ja pääliikkeet oli maastaveto, penkki ja kyykky. Kyykkyhommat jäi melkein heti pois, kun polvi kipeytyi aina kovasti treenin jälkeen, panostettiin sitten enemmän penkkiin ja maveen, kunnes penkkitreenitkin jäi vähän taka-alalle, kun käsi ei vaan toimi kunnolla.


Killen kanssa oon treenaillut syksyn aikana paria viikkoa lukuunottamatta kerran viikossa, muutama kaksikin kertaa! Aluksi tehtiin vuoroviikkoina selkää ja rintaa, kunnes totesin, että mave on nyt se tärkein ja saan siitä enemmän irti Killen kanssa. On ollut hyviä treenejä ja on ollut huonoja treenejä. Kille merkkasi aina treenit päiväkirjaan, koska tehtiin erillisen veto-ohjelman mukaisesti ja oli tärkeää tietää, miten edellinen treeni oli mennyt, koska tavoitteena oli aina saada tangon päähän lisää rautaa! Hyvin treenien jälkeen sain ruksinkin ja tulihan se sitten sekin päivä, kun Kille antoi ensimmäisen erinomaisen :-D


Tää ei ollutkaan ihan tavallinen treeni. Tehtiin 45 minuuttia muutama sarjaa. Vikojen sarjojen välissä sain mentaalivalmennusta ja ei mennyt hukkaan se! Tein treenissä parikin sarjaenkkaa ja kertaakaan ei painot jääneet maahan! Ihan huikee treeni ja siitä voit lukea tarkemmin mun blogista Huh, mitä menoa tai Killen blogista.


Tää kuva onkin seuraavalta viikolta, mutta mieltä tässäkin valmennetaan eli Kille valmistaa mua suoritukseen. Tehtiin mun oman valmentajan Korpeisen Mikon kanssa maksimivetoja ja kyllähän se rauta nousi! Paremmin, kun mitä olin itse muutama viikko aikaisemmin uskonut! Pitää vaan uskoa itseensä ja tehdä duunia ihmisten kanssa, jotka uskoo suhun ja auttaa sua ylittämään itsensä! Tästäkin treenistä löytyy sekä mun blogista että Killen, käykää lukemassa!



Tässä vielä toi veto, kannattaa laittaa äänet kovalle :-D


Ja nyt koitti vuosi 2015! Kokonainen vuosi aikaa kehittyä! En koe olevani sitkumutku-ihminen ja sillä linjalla aion jatkaa. On kiva tavoitella jotain tulevaa, laskea päivää, mutta jokaisesta päivästä pitäisi tehdä elämisen arvoinen! Jos ei oo tyytyväinen elämäänsä, niin voisiko siinä muuttaa jotain? Kaikkea ei voi muuttaa, mutta voiko omaa asennetta muuttaa?

Mä olen jättänyt elämästäni pois paljon sellaista, mikä aiheuttaa negatiivisia fiiliksiä. En esimerkiksi katso netistä mitään ikäviä videoita, harvemmin edes uutisia, oon luopunut harrastuksista, mitkä sinällään on ihan kivoja, mutta aikataulullisista syistä vielä enemmän energiaa kun antaa. Olen fb:ssa lopettanut muutaman ihmisen seuraamisen, joiden päivitykset on useimmiten kovin negatiivisia, en halua lukea rasistisia juttuja tai ainaista valitusta ihan mistä vaan.

Mä harrastan positiivisuuslässytystä, kuten eräs fb-kamu taannoin kirjoitti. Mä saan siitä itselleni energiaa, kun luen vaikka Pinterestistä juttuja. Ne auttaa mua asennoitumaan ihan perusarkeen erilailla. Ei mun elämä kuitenkaan niistä huolimatta oo mitään täydellistä, ihan samanlaisia ongelmia on kun monella muullakin. Mä oon vaan ehkä oppinut asennoitumaan elämään vähän rennommin, päivä kerrallaan, koitan olla murehtimatta mennyttä ja toisaalta stressaamatta tulevaa. Aina se ei onnistu, mutta en siitä masennu, välillä mennään alaspäin ja sit taas ylöspäin! Koitan iloita lintulaudalla käyvästä oravasta ja fb:n kissavideoista.



Viikon kuluttua perjantaina menen valmentajan juttusille ja suunnitellemme kevään ohjelman. Vaikka pari viikkoa sitten olin sitä mieltä, että en maveta enää ikinä, niin kyllä veto-ohjelma mukaan taas tulee, ilmeisesti vähän eri maustein kuitenkin. Haluan myös keväällä tehdä sitä kyykkyä, jos vaan polvi kestää. Mut katsellaan, mitä valmentajalla on mielessä!


Yhden uudenvuoden lupauksen tein kuitenkin! Annoin itselleni syksyn aikana vähän vapauksia ruoan suhteen ja sallin viikonloppuisin pientä lipeämistä ruokavaliosta. Mietin pitkään, että ottaisin hieman tiukemman linjan, jonkinlaisen cheat mealin viikoittain tai parin viikon välein? Sitten päätin, että tiukka linja, tehdään asiat taas kunnolla ja noudatetaan ohjeita 100%! Eli illalla meni vikat karkit naamariin ja seuraavat sitten ens jouluna, jos lupa annetaan :-)





Ihan huikean mahtavaa vuotta 2015!