Kansikuva

Kansikuva

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Yhteistulos 360 kg

Viimeksi kirjoittelinkin vetopäivästä ja uudesta enkasta. Pääsiäisen levättyäni olikin edessä treeni Killen kanssa ja maksimikokeilu kyykystä ja penkistä. Takana oli työpäivä ja lämmitellessä tuntui jalat tosi raskailta ja väsyneiltä, mutta kyllä ne siitä sitten vetreytyi!

Ekana kyykyn kimppuun. Tein lämmittelyksi muutaman sarjan alle, olisko ollut 70 kg ja 100 kg? Aiemmin oon sarjoja tehnyt 120 kg:lla ja eka ykkönen tehtiin 130 kg:lla. Kivisen Tero kuvasi ja kommentoi jälkikäteen, että voisi olla 2.5-3 cm syvempi.

Sitten lisää painoa, 145 kg. Ei ollut kevyt, mutta ei ihan mahdotonkaan. Koitin mennä syvemmälle ja ylöstulon kanssa tekikin vähän tiukkaa :-) Pelkäsin koko ajan, että Kille auttaa, kun kuitenkin tuntui siltä, että itse saan ylös ja sainkin!



Fiilis oli tietty hyvä, 120 kg tuntui jokunen viikko sitten sarjaa tehdessä aika tiukalta ja mulla ei ollut mitään tietoa, että millä maksimi voisi mennä. En olisi koskaan kuvitellut, että se olisi 145 kg! Syksyllä jäi jalkatreenit melkein kokonaan polvivaivan vuoksi ja nytkin vikat treenit 12 viikon ohjelmassa jäi flunssan takia väliin. Oon todella tyytyväinen, mutta tietysti haluan enemmän!!!

Sitten penkin pariin. En oo peruspenkkiä tehnyt tänä vuonna kertaakaan, viimeksi kai marraskuussa. Käsi ei vaan sillon kestänyt oikein penkkaamista. Nyt akupunktion ja muun kuntouttamisen jälkeen on rinta- ja käsitreenit sujuneet kuitenkin paremmin ja halusin kokeilla, että miten penkki sujuu.

Tekniikkahan mulla vaatii paljon petraamista. Voimapuolella pitäisi saada hyvä kaari selässä ja vielä ei mun liikkuvuus kauhean hyvää kaarta saa aikaiseksi. Mut pitää harjoitella lisää, eiköhän siinäkin kehity :-) Penkin maksimiksi jäi 60 kg. Ihan ok suoritus ja käden suhteen ei mitään ongelmaa!



Kille halusi vielä, että kokeillaan uudestaan vedossa 160 kg. Oli sitä mieltä, että voimaa olisi enemmän, että "kisatilanne" jännitti ja nyt menisi enemmän. Pari lämppärisarjaa alle ja 160 kg tankoon. Noh, eipä se noussut yhtään sen paremmin ja ei ollut tyyppi selkeesti tyytyväinen suoritukseen :-D



Kolmen lajin yhteistulos nyt 360 kg, mikä on varmasti tällaiselle 40 vuotiaalle perheenäidille vallan mainio tulos! Kokonaisuuteen olen tyytyväinen, mutta toki haluan enemmän! Kille mulle asettikin jo uuden tavoitteen ja duuni alkaa huomenna uuden veto-ohjelman merkeissä!


lauantai 4. huhtikuuta 2015

Veto-ohjelman huipennus - uusi ennätys!

Tammikuun puolessa välissä aloitin 12 viikkoa kestävän veto- ja kyykkyohjelman ja torstaina koitti se päivä, kun päästiin kokeilemaan, että onko treeni mennyt perille? Mieheni tuli taas kuvaamaan ja maksimivetoa ja nyt on paljon materiaalia treenistä :-)

Veto-ohjelma on kulkenut tosi hyvin, nythän mulla oli treeniohjelmassa valmiina painot, mitkä oli laskettu joulukuun maksimivedosta. Näitä on joku miettinyt ja testannut ja ihan prosenttilaskuilla tehtiin ohjelma. Oikeastaan vasta maaliskuu oli vetojen osalta tiukempaa, mutta silti kaikki nousi vikaa treeniä ja vikaa sarjaa lukuunottamatta. Joulukuussa mun ennätys oli 150kg ja viime viikolla oli ohjelmassa 3x2 140kg, 145kg ja 150kg ja tosiaan tuo 150kg ei noussut yhtään kertaa.

Alkulämmittelyksi mm. syviä vatsoja putkirullan päällä ja voimabiisit soimassa
Ton treenin jälkeen oli huomattavasti vaikeampi koota itsensä maksimivetoon, kun mitä koko tän 12 viikon valmistauduin normitreeniin. Oon ollut muutaman viikon flunssainen, mikä varmasti vaikutti vetoon, mutta ei se tehnyt asiaa yhtään helpommaksi hyväksyä. Teinkin todella paljon mielikuvaharjoituksia, hengitysharjoituksia, luin motivoivia kirjoja, tein "voimakartan", kävin elämäntaidon valmentajan luona, kirjoitin kriisiviestiä valmentajalle, juttelin aiheesta Killen kanssa jalkatreenin yhteydessä ym., paljon tein töitä nimenomaan korvien välin suhteen. Voimaa on, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos korvien väli pettää!

Viimeisiä ohjeita valmentajalta
Jännitin torstaita etukäteen tosi paljon, keskiviikkona töissä melkein taukoamatta mietin tulevaa vetoa. Töiden jälkeen onneksi helpotti ja yö meni ihan nukkuen :-) Meillä oli sovittu treeni klo 10, joten piti herätä ihan ajoissa, jotta ehtii syödä aamupalan kunnolla, eikä tarvitse ihan vatsa täynnä vetoja tehdä.

Minä keskityn suoritukseen ja valmentaja latoo painoja tankoon
Ehdin lämmittelemään hyvin, ensin rullan päällä makoilua ja syvien vatsojen tekemistä siinä. Vedossa keskikroppa on isossa roolissa ja on hyvä lämmitellä myös niitä syviä vatsoja. Noiden lisäksi teen keppijumppaa jokaisen treenin alussa, niin myös nyt!

Silmät kiinni hengittelyä ja hyvän fiiliksen hakemista
Tein lämmittelysarjoja ensin tyhjällä tangolla, sitten oli 70kg, millä tein 8 toistoa, seuraava oli 100kg, millä muutama toisto ja vielä taisin 130kg:lla tehdä ykkösen ja sitten alkoi varsinainen työ! Toiset lämmittelee tosi paljon ennen kovia vetoja, mä luulen, että mun pitää tehdä suht kylmällä selällä, kokemusten mukaan väsähdän aika nopsaan ja jos teen paljon lämmittelyä alle, niin voimat menee siihen. Jonkin verran pitää kuitenkin alle tehdä eli ei ihan kylmällä selällä kuitenkaan.

Ensimmäinen yritys - 155kg
Mulle annettiin kolme yritystä. En tiennyt paljon tangossa oli ja en varmaan edes ajatellut, että siinä olisi ennätyspainot. Istuin silmät kiinni penkillä ja keskityin ensin vaan hengittämiseen, nenän kautta sisään ja suun kautta ulos, oikein syviä hengityksiä. Olin harjoittelut näitä iltaisin jo useamman viikon. Ensin hengitykset, sitten hyvän fiiliksen hakeminen, mistä tuli koko kroppaan oikein hyvä olo, samoja juttuja, kun joulukuussa, sillon vaan Kille oli avustamassa. Muutama hengitys, silmät auki ja kohti tankoa.

Mielikuvaharjoittelua
Kun kävelin tangon luo, en oikeastaan nähnyt tai kuullut mitään. Kun keskittyy suoritukseen hyvin, niin jotenkin kaikki muu katoaa. Sitä vaan laittaa vyön kiinni ja on ihan omassa kuplassaan. Tässä vaiheessa laitan vielä uudestaan silmät kiinni ja käyn vedon läpi mielessäni. Sitten vaan silmät auki ja remmit kiinni tankoon!




Ylhäällä!
Tässä vielä sama liikkuvana kuvana:




Veto oli parempi kun joulukuussa, ehdottomasti! Mutta vielä on tekemistä tekniikan kanssa. Onneksi mulla on ammattilainen valmentajana ja tiedetään, missä on vika! Pakarat pitäisi saada paremmin hommaan mukaan, voimaa siellä on, mutta en aktivoi niitä riittävästi vedossa.

Mikon halaus vedon jälkeen oli yllättävä, koska en tiennyt tehneeni ennätystä :-) Mikko kysyi, että haluanko yrittää isompaa ja tietysti halusin, koska toi nousi :-)

Uusi keskittyminen
Pää tyhjäksi
160kg
No eihän se sitten enää noussutkaan, ihan inasen, mutta ei sen enempää. Tavallaan fiilis oli vähän pettynyt, mutta valmentaja kyllä kovasti painotti sitä, että 5kg tässä ajassa on hyvä tulos!

Nälkä jäi ja se on tietysti hyvä! Keskiviikkona meen valmentajan juttusille ja suunnitellaan uutta ohjelmaa. Pieni dieettikin mulla oli mielessä, mutta se nyt jäänee, voiman tekeminen on nyt tärkeämpää kun "bikinikunto"! Pieni ruokavalion siistiminen tulee ja toivon, että vatsakumpu hieman siitä silottuisi.

Tiistaina tehdään Killen kanssa vielä maksimikyykky ja -penkki, penkkiähän en ole tänä vuonna tehnyt tangolla kertaakaan, mutta kiitos akupunktion on käsi toiminut treeneissä ihan kivasti ja katsotaan nyt, että mitä nousee. Sitten varmaan kovista vedoista ja kyykyistä pieni paussi ja uusi ohjelma käyntiin! Odotan kyllä innolla, nälkä on kova, haluan kehittyä!

Loppuun vielä onnittelut mun valmentajalle Mikko Korpeiselle, joka tänään Kauhajoella WABDL Finnish Openissa voitti maastavedossa oman sarjansa tuloksella 325kg!!! Huikee äijä ja ihan mahtavaa, että hän on mun valmentaja :-)

torstai 12. maaliskuuta 2015

Sä oot varmaan paljon onnellisempi nyt?

Tällä viikolla mulle on pariinkiin otteeseen sanottu, että näytän onnellisemmalta ja hehkun hyvää oloa. Musta mitä ilmeisemmin huokuu se, että oon löytänyt oman juttuni ja nautin 100% siitä, mitä teen! Maanantaina mulle sanottiin, että oon varmasti nyt paljon onnellisempi, kun sillon fitness-kisoihin tähdätessäni. Ja tottahan se on, kaikki on nyt paljon selkeämpää ja tavallaan helpompaa.

Fitness-hommassa ei oo mitään vikaa, mutta se ei vaan ollut mun juttu. Treenasin sillonkin kovaa, vaikkakin eri tavalla kovaa, kun nyt. Harjoittelin poseerauksia, söin ruokavalion mukaisesti ja koitin muokata kroppaani kisakuntoon. Tuo kaikki oli ihan mahtavaa, mutta koko ajan takaraivolla oli stressi siitä, että en koskaan tule olemaan niin pieni, kun mitä lavalla pitäisi olla. Saisin ehkä ne riittävän isot olkapäät ja hienot jalat, mutta vatsa aiheutti suurta stressiä, koska kukaan ei tiennyt varmaksi, että nahka ikinä vetäytyisi kunnolla ja lavalla ei minkään roikkuvan pussin kanssa voi mennä. Mulla oli kuitenkin takana se -30kg ja kisakuntoon olisi vaatinut vielä lisää miinuksia!



Peiliin katsoessani en nähnyt upeita reisiä vaan löysän mahan. Ei ollut pyöreitä olkapäitä vaan roikkuvat nahat käsivarsissa. Ei mitään suuria onnistumisen hetkiä, tasaista puurtamista ja useimmiten huonoja fiiliksiä. Hyvät fiilikset tuli siitä, kun kuntotsekissä tai posetreeneissä kehuttiin edistymistä.

Nykyään suhtaudun kroppaani paljon armeliaammin. Viimeksi tänään aamulla katsoin itseäni isosta peilistä. Mun jalat näyttää sivulta katsottuna tosi kivoilta :-) Niistä erottuu sekä etureisi, että kevyesti takareisikin, peppukin taitaa olla pyöreämpi nykyään kiitos kyykkäilyn. Jos katselisin enemmän edestä, niin huomaisin, että reisissä on paljon rasvaa, löysää nahkaakin. Mut en mä katso! Mun jalat on voimakkaat, ne jaksaa tehdä vaikka mitä ja ne on musta upeat!

Tässä viime viikon jalkatreenistä kyykyn vika sarja, tehtiin 3x4x120kg



Saan myös niitä onnistumisen fiiliksiä nykyään ihan joka treenissä. Ne ei ole enää ulkonäöstä riippuvaisia vaan mun suorituksista salilla. Tietysti jokainen treeni ei oo sikamahtava, mutta pääsääntöisesti nyt tän vuoden puolella treenit on olleet vaan hyviä, en muista yhtään treeniä, mistä olisin lähtenyt pettyneenä pois. Ja niitä huikeita on ollut tosi paljon! Ja tällä hetkellä kulkee vaan niin hyvin, että melkein joka treenissä tulee joku uusi enkka tehtyä!

Tällä viikolla treenasin maanantaina mun valmentajan Mikko Korpeisen kanssa selkää. Nyt on viikko 9/12 mun treeniohjelmassa ja maastavedossa se tarkoitti kolmea sarjaa, jokaisessa kolme toistoa. Painot oli 125kg, 130kg ja 135kg. Mikko kommentoi, että ihan paperia painot ja jos ei noi nyt ihan kevyitä olleet, niin ei kyllä mitään kamalan raskaitakaan. Homma kulkee siis tosi hyvin eteenpäin! Toi 135kg oli kuitenkin se paino, mihin joulukuussa tehtiin niitä mentaalitreenejä alle ja millä ylitin itseni ihan täysin! Nyt se meni tosi helposti ja fiilis on tosi hyvä!

Eilen treenasin itsekseni rinnan, ojentajat ja vatsan sekä fyssarin kuntoutusliikkeet. Oon käynyt kaksi kertaa akupunktiossa tosta mun kädestä ja huomenna menen vielä kerran. Akupunkio on selkeästi auttanut ja penkki sujuu ainakin käsipainoilla ihan hyvin. Ehkä parin viikon päästä kokeillaan Killen kanssa, että miten ihan peruspenkki tangolla menee

Tänään oli vuorossa jalat Killen kanssa. Tein taas nopeusvedot alle, on muuten sekin helpottunut, kun voimaa on tullut lisää :-) Kyykyissä oli tänään vuorossa box-kyykyt 3x5, tein kaikki sarjat 110kg:lla. Hengityksen kanssa meinaa olla vaikeuksia, on vaan niin vaikeata ottaa kunnolla sitä happea, vikassa toistossa otin niin heikot hapet, että oli pakko alhaalla hengittää uudestaan, jolloin keskikropan tuki katosi kokonaan, ylös päästiin kuitenkin! Treenipäiväkirjaan olikin kirjoitettua tää :-)


Vähiin käy mun ohjelma, pari viikkoa enää. Ens viikolla vielä kyykyt ja sitten kunnon jalkatreeni vasta pääsiäisen jälkeen, kun maksiveto on tehty. Pääsiäisen jälkeen kokeillaan varmaan kyykyssäkin maksimia ja jos se penkkikin saadaan kokeiltua, niin saan jonkinlaisen yhteistuloksenkin laskettua :-)

Huomenna tiedossa treeniä, putkirullailua ja akupunktiota, onneks on vapaapäivä :-) Viikonlopun vietänkin nuorimmaisteni kanssa Helsingissä ja pääsen kaikkien muiden pikkutyttöjen kanssa sunnuntaina Robinin keikalle, iiiik :-D

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Kun harrastus muuttuu elämäntavaksi

Mietin eilen salilta tullessani, että tätä mun treenitouhua ei voi kyllä enää sanoa pelkäksi harrastukseksi. En ole myöskään enää pitkään aikaan tehnyt elämäntaparemppaa, kyllä tää on tullut jäädäkseen, uusi elämäntapa!

En koe myöskään olevani urheilija, vaikka treenaankin tällä hetkellä todella tavoitteellisesti. Teen kuitenkin tätä vain omaksi ilokseni, vaikka mahdollinen kisaaminen onkin valmentajan kanssa otettu alustavasti puheeksi. Vielä ei ole kuitenkaan sen aika. 

Olen valmistautunut tämän hetken 12 viikon treenijaksoon todella hyvin. Merkkasin heti ohjelman saatuani kalenteriin ne treenit, mitkä haluan tehdä pt:n kanssa. Seuraavaksi pyysin töistä vapaaksi melkein kaikki maanantait ja torstait tämän 3 kuukauden aikana. Työskentelen osa-aikaisesti, joten tuo onnistuu helposti ja melkein joka viikko noiden lisäksi on muitakin vapaapäiviä. 

Muoniossa lomaviikon vetotreeniä tekemässä
 Treenien lisäksi syön mulle tehdyn ruokavalion mukaisesti, viikonloppuisin saatan syödä yhden vapaamman aterian tai vaikka päiväkahvin kanssa jäätelöä tai muuta pientä herkkua. Otan purkista aika paljon vitamiineja, lisäksi käytän treenien yhteydessä erilaisia lisäravinteita, mitkä tukevat treeniäni ja edistävät kehitystä.

Laskiaissunnuntain päiväkahvipullat
Käyn suht säännöllisesti urheiluhierojalla, sekä fysioterapeutilla jo yli vuoden vaivanneen olkapää/käsiongelman vuoksi. Tällä viikolla menen toisen kerran akupunktioon ja toivon, että siitä olisi apua tähän vaivaan! Normielämäähän tää vaiva ei isommin haittaa, toki käsi väsyy jonkin verran töissä, mutta ei työntekoa kuitenkaan estä, tosin saattaisi tietysti estää, jos en hoidattaisi sitä säännöllisesti! Treenien takia kuitenkin akupunktiot ja fyssarit, halua(isi)n treenata mahdollisimman täysillä!

Ekaa kertaa hiihtämässä sitten 90-luvun alun :-)
Elämäntavasta on tulossa myös työ tai sitä se jo osittain onkin. Olen tehnyt jo useamman ruokavalion, treeniohjelmia salille ja kotitreeniin, vetänyt treenejä salilla, asiakkaan kotona että ulkona. Saanut oikein hyvää palautetta asiakkailta ja tajunnut, että mä tykkään tästä, oon hyvä tässä ja haluan tehdä tätä! Sitä en tiedä, että tuleeko tästä ikinä mun päätyö, tällä hetkellä tuntuu hyvältä tehdä tätä muun työn ohessa. Vielä on tunnit vuorokaudessakin riittäneet ihan hyvin :-)

Kahvakuulatreeniä ulkona
Olen äärimmäisen kiitollinen ja onnellinen siitä, että olen löytänyt oman juttuni! Tulee sellainen pakahduttava kiitollisuuden fiilis, on vaan ihan sikahyvä olla. Tajuan, että olen tehnyt älyttömästi töitä sen fiiliksen eteen, paljolti salilla keräämällä niitä onnistumisen tunteita, mutta myös ihan arjessa opettelemalla sanomaan "ei", jättämällä kaikkea negatiivisuutta lisäävää elämästä pois sekä lisäämällä kaikkea, mistä saan sitä positiivista voimaa. Olen ajatellut, että mun pitää tehdä niitä juttuja, mistä mä saan hyvää oloa, aiheuttamatta tietenkään muille huonoa fiilistä.

Yleensä selaan Pinterestiä iltasaduksi, tämäkin on sieltä

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Lisää itseluottamusta!

Törmäsin pari viikkoa sitten Facebookin ihmeellisessä maailmassa verkkokurssiin, jolla rakennetaan voittajan itseluottamusta. Kurssin sivuilla lukee seuraavaa:


Itseluottamus teemana nousee lähes poikkeuksetta urheilijoiden henkisen valmennuksen tapaamisissa keskustelujen ytimeen. Itseluottamusta halutaan lisää, mutta aina ei tiedetä, kuinka sitä voi rakentaa ja voiko edes. Itseluottamuksen puute näkyy ja tuntuu niin treeneissä kuin kisoissakin. Parhaimmillaan hyvä itseluottamus on avain urheilijan suurimpien unelmien toteuttamiseen. Itseluottamus on lihas, jota voi ja ehdottomasti kannattaa treenata.

Ilmoittauduin tuohon tänään mukaan, koska mun treeneissä pää tuntuu olevan aina se, mikä ekana pettää, vaikka todella paljon olen siinä petrannutkin! Jos miettii jo pelkästään viimeisen puolen vuoden kehitystä nimenomaan korvien välissä, niin se on ihan huima! Nyt alkuvuoden aikana olen vielä tajunnut senkin, että mä en välttämättä edes tarvitse sitä kaljua miestä siihen viereen huutamaan, mä pystyn repimään itsestäni voimat irti ilmankin! Vaikka toki siitä kaljusta miehestä on apua ja kyllähän se mun pään sisällä huutaa, vaikka ei olisi paikallakaan :-) Luottamus omaan tekemiseen on kasvanut ihan hurjasti, mutta vielä on tekemistä! En enää kesken veto- tai kyykkytreenin mieti, että onpa painava, en jaksa, mä vaan teen, en luovuta, kaikki toistot tehdään, mitä pitääkin!



Mulla piti tänään olla jalkatreeni oman valmentajan kanssa, tarkoitus oli katsoa, että miten mun nopeusvedot menee ja tehdä boksikyykkytreeni, koska niitä ei oo juurikaan tullut aiemmin tehtyä. Mikko joutui kuitenkin perumaan treenin ja hetken olin, että mitäs nyt, mutta saatuani hyvät tekniikkavinkit sekä pikaisesti Mikolta että vielä tarkennukset Terolta, niin ihan hyvinhän se meni!

Tein vedot normisti alkuun ja sitten kyykkytelineen luokse ja penkki alle. Mikko ohjeisti ettei tarvii olla paljon painoa, mutta loppujen lopuksi tein aika maksimeilla vikat sarjat. Ohjelmassa oli 3x5 ja painot oli 90kg, 90kg ja vikaan laitoin 100kg ja tein 6 toistoa. Ihan tyytyväinen olin, tästä on hyvä jatkaa :-)

Very happy me :-)


Vetotreenit oon pääsääntöisesti tehnytkin itse nyt, kun oon huomannut, että pystyn vetämään ohjelmaan laitetut painot ihan itsenäisestikin. Mutta eilen kyllä varoittelin jo Killeä siitä, että maaliskuun loppupuolella joutuu varmaan tekemään sekä veto- että kyykkytreenin yhdessä, painot kasvaa ja voi olla, että joku 140kg ei enää nousekaan niin kevyesti tai pito kypärässä pidä. Tosin siinä vaiheessahan toi verkkokurssi on jo hyvällä mallilla :-)

Mun jalat <3
Kävin tänään hierojallakin, pari viikkoa sitten Risto hieroi yläkropan kuntoon ja tänään oli jalkojen vuoro. Yläkropassa oli huomattavasti vähemmän jumia, kun mitä perinteisesti ja eipä jaloissakaan mitään ihmeellistä ollut, vaikka niitä ei ole varmaan puoleen vuoteen hierottu tota ongelmapolven ympäristöä lukuunottamatta. Mulla ei oo jalkoja muutenkaan hierottu kun ehkä kerran puoleen vuoteen, koska ei oo ollut tarvetta, ei oo mitään isompia ongelmia ollut ja kalvot ei oo kiristelleet. Mä en juurikaan venyttele, enkä rullaile, ei siis johdu siitäkään. Jalat ottaa myös treeniä hyvin vastaan ja kehittyy, mikä on tietty hyvä juttu!

Ongelmapolven tienoilla kalvot kiristeli kovasti, oikean jalan takareisi oli vähän jumissa ja pakaroista tuli kommenttia, että on treeni mennyt perille :-)  Ilmeisesti suht harvinaista, että jalkoja hierottaessa ei asiakas kiroa pöydällä, mutta hyvä näin :-)


Kävimme sunnuntaina perheen kanssa leffassa katsomassa Big Hero 6, mikä oli ihan viihdyttävä koko perheelle. Sen jälkeen menimme Finlaysonin American Dinersiin, missä on ainakin jonkin aikaa FitFarm-menu, samoin kun Daddy's Diner-paikoissa, siis muissakin kaupungeissa.  Täällä asiasta lisää, löytyy myös nuo ruokalistat.

 

 Mä söin FitFarm chicken Steaksin perunoilla ja oli kyllä tosi hyvä! Yleensä olen tuolla syönyt salaatin ja olihan tuossa tietenkin enemmän syötävää ja makua. En juurikaan tykkää hampurilaisista, siis siitä sämpylästä, joten tää oli kiva vaihtoehto! Mies otti saman annoksen riisillä ja hyvä oli sekin! Annokset oli ihan reiluja, mutta meni kyllä ihan jokainen muru :-)

Oon viime päivinä taas miettinyt sitä, kuinka elän ehdottomasti mun elämän parasta aikaa! Nautin siitä, että lapset on jo aika isoja, niiden kanssa on kiva puuhastella ja höpötellä, ne on ihan huippuja! Oon iloinen siitä, että kun mulla on elämässä yksi tosi iso juttu, treeni, niin myös miehellä on oma juttunsa, mihin käyttää vapaa-aikaansa. Välillä tuntuu, että mun iltavuorojen ja miehen iltamenojen vuoksi ei nähdä joka päivä kunnolla ollenkaan, mutta sitten taas kumpikin on varmasti tyytyväisempi näin, kun jos vaan kaikki illat maattaisiin vierekkäin sohvalla herkkuja syöden!

Normitöitä teen tällä hetkellä aika sopivasti, mulle jää riittävästi aikaa treeniin, lepoon ja noihin omiin pt-hommiin. Melko epäsäännöllinen vuorotyö sallii melkein kaikkien treenien tekemisen aamupäivällä/päivällä. Mun ei tarvii yleensä olla salilla kellon kanssa, vaan voin käyttää treeniin runsaasti aikaa. Jos mulla on vapaapäivä, niin yleensä hoidan omat pt-hommat aamusta, sen jälkeen omat treenit ja loppupäivä menee enemmän levätessä, jos ei oo mitään lasten menoja. Oon myös pyrkinyt pitämään yhden vapaapäivän viikossa, jolloin en tee mitään, lepään vaan mahdollisimman paljon ja teen vaikka koneella omien asiakkaiden ruokavalioita tms., mutta mahdollisimman relasti vaan.

Chillailua koiran kanssa :-)
 Flunssa koittaa kovasti tulla, mutta Riston neuvosta hain Ruohonjuuresta Pakurikääpäuutetta, minkä pitäisi kaiken muun lisäksi auttaa myös flunssan torjuntaan! Pakko kokeilla, ei oo nyt aikaa sairastella, treenit kärsii!

lauantai 24. tammikuuta 2015

Parempaa elämää

Muistan, kuinka ehkä 10 vuotta sitten 30-vuotiaana mietin, että mun elämä on nyt tässä. Oon vaimo, äiti ja perusduunari. En ollut itseeni ja koko kuvioon ihan tyytyväinen, mutta ajattelin, että tähän on tyytyminen, mun elämä on nyt tässä ja en mä tästä enää muutu ja kehity. Koska oon jo niin vanha...

Kuinka väärässä olinkaan???



Vieläkin oon vaimo, äiti ja perusduunari, mutta myös paljon enemmän! Olen tietoisesti kehittänyt itseäni ja haluan kehittää edelleen. Olen tehnyt muutoksia, millä olen saanut lisää elämänlaatua. Painonpudottaminen ja treenaaminen ovat tietenkin olleet se isoin muutos, mutta lisäksi olen tietoisesti vähentänyt elämästäni kaikkea negatiivisuutta aiheuttavaa kuten uutisten katsomista, erilaisten huonoja viboja aiheuttavien nettivideoiden katsomista ja onpa muutama fb-tuttukin päässyt ei-seurattavien listalle sen vuoksi etten jaksa päivittäin lukea ainaista valitusta ihan mistä vaan. 

Tän hetken treeniohjelma on aika rankka. Teen vaan neljä treeniä viikossa ja niiden lisäksi parina aamuna koiran kanssa vähän pitemmän lenkin, joskus harvoin salilla treenin jälkeen aerobista. Kroppa on kuitenkin treeneistä aika väsy, osittain varmaan siksi, että treenit on aika kovia, osittain varmaan siksi, että mä olen kuitenkin jo 40v ja kyllä se varmasti on palautumisen suhteen eri asia kun 20v! 

Treenit antaa kuitenkin tällä hetkellä tosi paljon! Ja vaikka en treenien ja työn lisäksi jaksa paljon muuta tehdäkään, niin en mä tehnyt ennenkään, nyt vaan en makaa sohvalla karkkipussin kanssa :-) Tää on ehdottomasti parempaa elämää! 

Tällä viikolla tein kaksi treeniä Killen kanssa, selän ja jalat, rinnan ja hauiksen tein itsekseni ja tänään meillä oli FitFarmin pt-päivä, missä olin olkapääryhmässä, mitä veti kolme farmin huikeeta personal traineria. 

Tehtiin poikkeuksellisesti tiistaina selkätreeni. Tällä viikolla oli ihan perusmavea ja kaikki nousi, mitä oli ohjelmaan merkattu, nythän mulla on siis mavessa painot valmiina ja sen mukaan tehdään. Tää oli vielä suht kevyt viikko, vaikka tunnustettava on, että kevyttä ei rauta oo! 

Mavesarjat oli 4 x 112,5kg, 115kg, 117,5kg ja 120kg
Hyper reverse 10 x 82.5kg, 9 x 82.5kg ja 7 x 82.5kg 
Julle 3 x 8 x 70kg
Ylätalja 9 x 61kg, 6 x 69kg ja 6 x 69kg
Alatalja 10 x 60kg, 8 x 65kg ja 6 x 70kg

Keskiviikkona kävin tekemässä rinnan, hauikset ja vatsan. Ihan perustreeni, mistä ei oo ihmeempää kerrottavaa, loppuun tein fyssarin antamat liikkeet.

Killelle ilmiintyi torstaille vapaa aika, joten tehtiin ekaa kertaa ikinä jalat yhdessä! Pikkasen nousi tulokset :-)

Mulla on jalkapäivän alussa nopeusvetoja ja tein ne itsekseni alta pois, turha käyttää niihin yhteistä aikaa. Vetojen jälkeen sitten kyykyn kimppuun! Opin, että huppu pitää olla päässä, näyttää heti uskottavammalta, vaikka kyykkäisi tyhjän tangon kanssa ;-) 

Kyykky 8 x 50kg, 4 x 80kg, varsinaiset sarjat 6 x 105kg, 105kg ja 115kg
Lantionnosto 8 x 100kg, 10 x 120kg ja 8 x 150kg (pikkasen vajaita)
Leveä prässi 8 x 200kg, 7 x 250kg ja 5 x 250kg
Reiden koukistus istuen 12 x 70kg, 5 x 80kg ja 8 x 70kg
Reiden ojennus 9 x 50kg, 7 x 55kg ja 7 x 60kg
Pohje seisten & istuen



Toi kyykkysarja oli kyllä ihan huikee. Olin kuitenkin syksyllä pitkään ilman jalkatreenejä ja aloin kyykkäämään uudestaan vasta joulukuussa ja tosi pienillä painoilla. Toi vika sarja tuntui tosi tiukalta ja siinä oli kyllä semmosta voimailufiilistä. Mulla on kaulassa koru, missä lukee "believe in yourself" ja sen vikan sarjan aikana tuijotin vaan sitä!


Prässisarjojen välissä taisin Killelle sanoa, että on nää jalkatreenit vaan niin siistejä! Oon niin kaivannut tätä! Ihan erilaisiahan nää on nyt kun aikoinaan Harrin kanssa, sillon tehtiin tosi hapottavia sarjoja ja nyt on niin lyhyttä sarjaa ettei ehdi hapottaa ollenkaan! Mut meni kohteeseen! Ja ens viikolla tehdään taas yhdessä jalat ja selän teen itsekseni.

Tänään oli meidän pt-valmennuslaisten tiimipäivä Wfc:llä. Pääsin tekemään olkapäitä ja oli hyvä treeni. Meitä oli 8 treenaajaa tuossa ryhmässä ja 3 piiskuria. Tehtiin 8 liikettä ja 5 kierrosta. Hapotti. Kovaa! Aluksi mietin, että aika pienillä painoilla tehdään, kun vipareissakin oli vaan 3kg painot, mutta kyllä ne alkoi painamaan :-) Jotain ihan muuta, kun mitä tällä hetkellä muuten teen ja ihan varmasti meni kohteeseen!

Ens viikolla pääsen tekemään myös itse vihdoin vähän pt-hommia ja odotan sitä kyllä innolla! Pienesti aloitan, koska energiaa ei tosiaan oo töiden ja omien treenien lisäksi oo ihan älyttömästi, mutta yhteyttä voi ottaa, jos tuntuu yhtään siltä, että mun palveluille voisi olla tarvetta! Ja vähintään kannattaa tykätä mun fb-sivuista, sinne voi jossain vaiheessa tulla vaikka jotain arvontaa tai muuta kivaa :-)

Nyt unille. Huominen on vapaa ja kova tavoite on levätä mahdollisimman paljon! Ihanaa viikonloppua kaikille :-)

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Älä tee tästä ittelles pakkoo!

Maanantaina alkoi uuden ohjelman treenit. Eka vetotreeni tehtiin Killen kanssa ja tiedossa olikin pukkivetoja eli ei perusvetoja ollenkaan. Pukkivedoissa mä seisoin pienen kuormalavan päällä kyykkytelineellä, sivuraudat alhaalla niin, että tanko on ihan pikkasen polven alapuolella. Kuten mun valmentaja sanoi, niin siitä on *ittumaista vetää :-)

Ensin tehtiin muutama vähän pitempi sarja (8x60kg, 6x100kg, 2x130kg) ja sitten siirryttiin ykkösiin. Tai ykköseen, kerran nousi 150kg, 160kg ei kertaakaan. Siinä tän maanantain pukkivedon maksimi. Seuraavaksi laskettiin prosentteja, Kille meinasi jo kaivaa kännykän esiin laskemista varten, mutta mä laskin päässä, että 10% on 15kg, aikamoinen matikkanero kun oon ;-) Sitten toi 10% pois ja kolme sarjaa, jokaisessa kolme toistoa, eli 3 x 3 x 135kg. Oli jo aika tiukkoja vikan sarjan vedot, mutta kyllähän ne nousi! 

 
Käytin ennen joulua vedoissa remmejä, kun versat painoi jotenkin peukaloihin ja meinasi pilata vedot kokonaan. Nyt kuitenkin siirryin taas versoihin, kun en vaan saa remmejä kunnolla kireiksi ja joku veto jäi vajaaksi ihan sen takia, kun alkoi tanko roikkua ranteissa. En tiedä pysyisikö mikään tanko käsissä ilman remmejä/versoja, auttaisiko pelkkä mankku pitoon? Pitäisi ehkä kokeilla.

Seuraavaksi oli vuodossa hyper reverse. 9 x 75kg, 8 x 82.5kg ja 8 x 82.5kg. Kohtahan mulla loppuu tossa painot kesken :-D

Sitten sitten jullea eli hyvää huomenta. Oon tota kepin kanssa alkulämmitelyksi tehnyt ja pikkasen ahisti ajatus painoista niskassa. Eli liikehän on vähän kuin suorin jaloin maastaveto, mutta tanko on niskassa. Ekaan sarjaan laitettiin 50kg, 8 toistoa. Toiseen sarjaan lisättiin painoa, 70kg ja 8 toistoa. Vähän pelotti, tuntui, että jään alas, enkä pääse takaisin ylös. Vikaan sitten vähennettiin taas ja tein sen 50kg:lla, alkoi ehkä jo vähän homma mennä tajuntaan ja vikasta sarjasta sain jo vähän kehujakin :-) 10 toistoa ja ens viikolla homma hoituu isommalla painolla!

Sitten ylätaljaan, missä 6 x 70kg, 6 x 60kg ja 12 x 55kg. Hyydyn välillä helposti ja kun painoa vähän pudottaa, niin menee hurjasti enemmän. Vikana alatalja, missä 10 x 60kg, 6 x 70kg ja 7 x 65kg.

Siinä ekan vetoviikon eka vetotreeni. Sain arvosanaksi Hyvän (Huono, Kohtalainen, Hyvä tai Erinomainen) ja sitähän se oli! Erinomaiset on tooodella harvinaista herkkua, kohtalaisia ei taideta edes merkata, lähdetään siitä, että pääsiäiseen asti tulee vaan noita hyviä ja ehkä joskus joku erinomainenkin!

Harvinaista herkkua
 Puhuttiin taas vähän siitäkin, kuinka treenit stressasi ennen joulua. Muistan, kuinka maanantaisin vetotreenin jälkeen aloin melkein heti miettimään sitä, kuinka seuraavalla viikolla pitäisi nousta taas enemmän. Ja kuinka jo silloin päätin, että en halua samaa uudestaan. Kille sanoi hyvin, että älä tee tästä ittelles pakkoo. Ja noinhan se on! Enkä mä nyt niin ajattelekaan, mä haluun tehdä tätä, saan ihan huikeita onnistumisen tunteita tästä! Ja koen tän hetkisen veto-ohjelman ainakin tässä vaiheessa tosi mielekkääksi, kun mun ei tarvii miettiä itse painoja ollenkaan, vetää vaan.

Mutta kyllä tota uskoa omaan tekemiseen pitää vahvistaa, opetella sitä mielen hallintaa, sillä tiukat ajat koittaa vielä ja sillon pitää olla pään valmis!


Eilen kävin ennen omaa rinta & ojentaja -treeniä Räsäsen Jukan luona. Jukka näkyi äskeisessä Jutta ja puolen vuoden superdieetit -ohjelmassakin. Tyyppi, joka tietää niiiin paljon, että menee aina pää ihan pyörälle :-) Jukka oli miettinyt mulle liikkeitä, millä toivon mukaan saan tota olkapäätä vähän parempaan kuntoon. Nyt ei tehdä enää niinkään kuntouttavia liikkeitä vaan koitetaan saada sinne voimaa. Haastavia liikkeitä oli keksinyt, aika lailla joka liikkeessä piti pitää lavat takana ja kiinni, ei ollut helppoa! Maanantain treenistä oli alaselkä ihan tulessa ja no, nyt on vyötäröstä ylöspäin vähän joka lihas saanut osumaa. Jukan liikkeitä alan tekemään pari kertaa viikossa ja tulosta pitäisi tulla pian!

Huomenna sitten eka kyykkytreeni, siitä ehkä enemmän viikonloppuna. Olkaahan reippaita :-)