Bodausta ja ruokailua grammalleen

Kävin viime viikolla mun valmentajan juttusilla, kun tuntui etten pysty nyt noudattamaan annettua treeniohjelmaa ja ruokavaliota. Alunperin oli tarkoitus vetää nyt reilun parin kuukauden mittainen jakso, missä tehdään vetoja nousevasti eli joka viikko vähän isommalla painolla. Ruokavalio oli myös enemmän voimailuun suunniteltu ja useamman pienen aterian sijaan päivässä olikin vain muutama isompi ateria, treenipäivinä kolme lämmintä ateriaa.

Aloitin heinäkuun puolessa välissä sekä hieroja-yrittäjänä, että palasin palkkatöihin. Alkuviikot hieron ja loppuviikosta teen muutaman työvuoron ja noiden lisäksi vedän tällä hetkellä pari ulkotreeniä viikossa. Kun teen voimatreenejä, niin haluan pitää kiinni siitä, että esim. vetopäivä on aina sama eli joka viikko treenit samoina päivinä. Tän hetkisessä elämäntilanteessa se tuntuu todella hankalalta, päivät on niin epäsäännöllisiä. Mulla on aikaisemminkin ollut hankalaa, kun olen aloittanut opiskelut/työt ja arki on muuttunut. Aikaahan mulla on nyt hyvin treenata, mutta välttämättä ei aina just maanantaina tai perjantaina. Enkä koe mielekkääksi tehdä vaikka perjantaina treeniä ennen/jälkeen 12-19 työvuoron, jos mulla torstai vapaa. Enemmän ehkä nää ongelmat vaan nyt omasta asenteesta kiinni, mutta turha ottaa nyt mitään isompaa stressiä asiasta.

Valmentaja oli onneksi ymmärtäväinen. Kumpikin varmasti halutaan, että mä teen voimaa ja sen kanssa varmasti jatketaan vielä, tavoitteet on kyllä ensi kevään ja kesän kisoissa! Nyt kuitenkin pari kuukautta teen ihan perusbodausta, teen enemmän aerobista, aamulenkkejä ja intervalleja treenin jälkeen. Tehdään vähän habaa ja poltetaan samalla rasvaakin :-) 

Uusi aamupala

Ruokavalio laitettiin myös uusiksi. Nyt syödään 5 kertaa päivässä. Pitkästä aikaa puuroa aamupalalla, nam :-) Lounaalla ja päivällisellä vähän vähemmän ruokaa kun ennen, mutta nyt on välipala ja kunnollinen iltapalakin. Treenin jälkeen saan banaania ja on mulla banaani päivälliselläkin eli pitkästä aikaa sitäkin herkkua. Perjantaista asti olen uutta ruokavaliota noudattanut ja hyvältä on tuntunut. Ruokaa on ihan riittävästi, mutta mitään ähkyä ei aterioista tule. Oon koittanut syödä n. 3 tunnin välein ja jos esim. töissä on iltapainotteinen 5 tunnin vuoro, niin syön iltapalan töissä 15 minuutin tauolla ja isomman päivällisen vasta kotona eli tarpeen mukaan vaihdan aterioiden paikkoja.

 Nyt on ihan mahtavaa, kun on tuoreita kotimaisia marjoja <3 Rakastan punaherukoita ja niitä olen nyt mansikoiden, mustikoiden ja vadelmien kaveriksi laittanut pakkaseenkin talven varalle.

Välipalalla on vaihtoehtona nyt myös Skyr, mikä onkin näppärä ottaa mukaan vaikka töihin. Olen kyllä ostanut Lidlissä myytävää Isk-rahkaakin isommissa purkeissa, mitä olen onnistuneesti kuskannut mukana pienissä purkeissa.

Töihin otan välillä mukaan proteiinijuoman, 15 minuutin kahvitauko on lyhyt, jos pitää käydä vessassa ja haluaa lörpötellä hetken työkavereiden kanssa. Toi maailman paras litran vesipullo mulla on aina mukana, ihan joka paikassa ja vettä juon kyllä työpäivän aikanakin aina, kun siihen on mahdollista! Samaa suosittelen myös sulle :-)

Alla on aiemmin blogissa olleita kuvia mun ruokapreppailuista. Nää preppailut on ainakin mulla ehdoton juttu, jos haluan noudattaa ruokavaliota 100 %:sti! Kun ei ole ruokaa valmiina kaapissa ja lähtee päiväksi töihin tai tulee illalla töistä kotiin, niin herkästi sortuu johonkin juustoruisleipäsettiin. Siksi teen yleensä vähintään 10 valmista ruoka-annosta, mistä osan laitan pakastimeen, pakkaseen menee riisit, pastat ja lihat. Kasvikset, suolan ja öljyn lisään ennen ruokailua tai kun pakkaan eväät matkaan mukaan. Tällä hetkellä mun lounas ja päivällinen on miltei identtiset, joten ruokien tekeminen on todella helppoa. Punnailen kaiken, mikä suuhun menee, en koe sitä vaikeaksi ja mun mielestä se vaan helpottaa ruoan valmistamista.

Jos olet nyt aloittamassa jotain ruokavaliota, elämäntaparemppaa, niin noudata ohjeita 100%, älä sooloile, valmista ruoat etukäteen tai mieti ne ainakin valmiiksi. Suunnittele jo valmiiksi ruoka-ajat, etenkin jos sun aikataulut on epäsäännöllisiä. Sä pystyt siihen kyllä :-)

Mitäs siellä Rovaniemellä tapahtuikaan?

Torstaina olin aamulla koiran kanssa lenkillä ja kovasti pyöri päässä kysymyksiä tulevaan kisaviikonloppuun liittyen. Kysyin itseltäni, että miksi mä lähden? Haluanko mä oikeasti sitä? Mitä järkee siinä on?

Lauantaina Lappi-Areenalla Rovaniemellä lämmittelyn ja kisan välissä muistan kironneeni mielessä, että kohta tääkin paska on ohi.

Nyt pari päivää kisan jälkeen harmittelen sitä, että seuraava kisa taitaa olla mulla vasta joulukuussa :-D

Viime viikolla käytiin Rovaniemellä GPC:n Euroopan-mestaruuskilpailut. Viikon aikana kisattiin eri päivinä eri varusteilla, raakana ja osana päivistä kilpailijat tekivät kaikki voimanoston kolme lajia ja lauantaina oli vuorossa raakapenkki ja -veto. Kilpailijoita oli runsaasti ja aika monesta eri maasta, lauantaina oli porukkaa lavalla ainakin Briteistä, Serbiasta, Ranskasta, Islannista, Tsekeistä ja tietysti Suomesta. Naisiakin oli aika paljon kisaamassa, mikä on hienoa!

Mä kilpailin vaan maastavedossa ja kisapäivä oli lauantai. Lähdin reissuun torstaina illalla yöjunalla ja perjantaina menin asemalta heti kisapaikalle punnitukseen. Vedin viimeiset päivät vähän vähemmillä hiilareilla, torstaina vähensin vähän suolaa ja join enemmän vettä ja junassa olikin hirmuinen  nälkä ja janokin aamusta, kun ei uskaltanut kovin paljon suuhun enää mitään laittaa.

Punnitusjonossa taidettiin olla n. 1.5h, aika meni onneksi nopeasti, vähän alkaa olla jo tuttuja naamoja ja aika paljon vaan kuuntelin kokemuksia eri tavoista pudottaa painoa :-) Monilla se jäi aika viime tippaan ja aika isojakin määriä oli pudotettu ihan viime päivinä. Voimanostossa on siis painoluokat ja monesti se ns. normipaino on vähän enemmän kun kisapaino. Tai no, puntaripaino, punnitus on 24h ennen kisaa ja moni tankkaa kisaa edeltävänä päivänä ihan reilulla kädellä ja paino on tietysti suurempi itse kisassa. Mä painoin 50g alle painorajan eli pääsin siihen sarjaa, mihin olin ilmoittautunutkin, vähän tiukille meni kyllä :-) No, vielä olisi alusvaatteet voinut ottaa pois päältä :-)

Mulla oli kotona tehty munakas matkassa ja söinkin sen heti puntarin jälkeen. Siirryin hotellille ja menin melkein heti kahvilaan syömään wrapin. Siitä kauppaan ostamaan lounasta, välipalaa ja illalla hain vielä poikkeuksellisesti mäkistä iltapalaa. Kroppaan piti saada valmentajan ohjein hiilaria, proteiinia naudanlihasta, paljon suolaa ja myös rasvaa. Voimaruokaa :-)

Kisapäivänä menin käymään kisapaikalla heti klo 8 aamulla, jolloin oli varustetarkastus. Tuo järjestetään siksi, että mahdollisissa Euroopan- ja Maailmanennätyksissä päätuomari tarkastaa suorituksen jälkeen, että varusteet on oikeanlaiset ja tuossa aamun tarkastuksessa varusteet leimataan ja siten ne on helppo tarkastaa.

Tarkastuksen jälkeen palasin hotellille vielä lepäilemään ja yksi ruokakin oli tiedossa vielä ennen kisapaikalle lähtöä. Katselin kisastremiä ja aamun penkkikisaa, samalla pääsi vähän tunnelmaan mukaan. Pakkasin kamani, söin, tuijotin peiliin ja höpöttelin ääneen :-) Sanoin itselleni, että oon kova ämmä ja pystyn ihan mihin vaan! Ettei mulla oo mitään hävittävää, teen vaan oman suoritukseni ja oon ylpeä siitä! Pakko oli myös testata kisavaatteet ja tehdä muutama mielikuvaharjoittelu kamat päällä.

Kisapaikalla siirryin puolen päivän aikoihin, aikataulun mukaan vetojen piti alkaa klo 14. Katselin penkkikisaa ja jossain vaiheessa kaivoin esiin omat kisabiisini, mitkä vähän erosi paikanpäällä kuunnelluista :-D Samat biisit mulla soi Kauhajoellakin ja aika usein treeneissäkin! Mä en mitenkään aktiivisesti noita kuuntele, ikäänkuin poimin sanoituksista vaan tiettyjä lauseita tai jopa vaan yksittäisiä sanoja. Ensisijaisesti ne on semmosia, mistä mulle tulee hyvä fiilis, mutta samalla ne on semmosia fiilistä nostattavia.

Aikataulu oli jonkin verran myöhässä ja taisin aloittaa lämmittelyt vasta puoli kolmen aikoihin. Sitä ennen olin syönyt muutaman maustetun riisikakun meetwurstilla ja lämmittelyn alkaessa vedin latausjuoman. Teen aina treenin alussa keppijumppaa, mutta koska tuolla ei ollut keppejä tarjolla, niin mulla oli vastuskuminauha mukana. Tein sillä lähinnä olkapäille erilaisia liikkuvuusharjoitteita, sitten ihan omalla painolla kyykkyjä, vähän kyykyssä venytyksiä lähentäjille, lonkan pyörityksiä ja vacuumia vatsalle. Sitten raudan kimppuun. Ensin pelkällä tangolla pitempi sarja ja sitten raudan kasvaessa toistot väheni. Vika lämppäri oli ykkonen 145 kg:lla ja ajatuksena oli tehdä vika lämppä lavalla ja se oli mulla 160kg.

Alunperin mulla oli tavoitteena vetää 175kg kisassa. Parissa vikassa treenissä alkoi kuitenkin painot tuntumaan sen verran raskailta ettei se ollut enää ihan realistinen tavoite. Vikassa treenissä viikkoa ennen kisaa vedin 165kg, mikä oli raskas ja sen eteen piti tehdä jo vähän töitäkin. Siksi päätettiin, että aloituspaino on sama kun Kauhajoella, helppo ja varma ja kuitenkin riittävän kova ettei tule liian isoja nousuja seuraavaan. Päätettiin myös jo etukäteen ettei lähdetä nostamaan vanhoja ennätyksiä uudestaan, vaan uutta ennätystä lähdetään tavoittelemaan!

Mulla oli nyt ekaa kertaa kisassa oma valmentaja Mikko Korpeinen mukana. Mikko voitti Euroopan mestaruuden voimanostossa keskiviikkona ja lauantaina hänellä oli vielä edessä maastaveto. Mikko oli mukana lämmittelyssä, hänellä oli myös toinen valmennettava Virpi Knuutila kisassa mukana ja hyvin pystyi katsomaan meidän molempien perään. Kuuntelin ennen ekaa vetoa ja vetojen välissä omia biisejäni ja Mikko piti huolta, että oon oikeaan aikaan menossa lavalle. Antoi viimeiset ohjeet (tee samat jutut kun treeneissä teet), hakkasi selkään (mikä OLI outoa, koska kukaan ei oo mua aiemmin ennen vetoja läpsinyt :-D) ja hyppäsi lavan sivuun kannustamaan.

Pistin mankkua käsiin ja nousin rauhallisesti lavalle. Oon oppinut valmentajalta hyviä kikkoja pään tyhjentämiseen ja nyt ikäänkuin menin siihen kuplaani. En nähnyt yleisöä, enkä päätuomaria, mutta sen havaitsin, että siinä edessä istuu. En kuullut musiikkia. Laitan aina ensin silmät kiinni ja hengitän, käyn vedon läpi mielessä, haen hyvää fiilistä ja hymyilen itselleni :-) Sitten vaan kädet tankoon kiinni, muutama syvä hengitys, happi sisään ja ylös. Tuomarin käsi laskee alas ja mulla on lupa mennä myös alas. Kädet irtoo tangosta vasta, kun tanko on maassa. Nopea vilkaisu, että kaikilla kolmella tuomarilla on valkoinen merkki ilmassa ja lavalta pois.



Sitten nopea sanavaihto valmentajan kanssa, että pysytäänkö suunnitelmassa, oliko liian raskasta? Ei ollut, otetaan vaan se 170kg, mulla on kuitenkin kaksi mahdollisuutta sitä yrittää. Luurit korviin ja uuten vetoon latautumista.

Pian oli taas oma vuoro. Samat hommat. Nyt vähän mindfulness-kävelyä tuolilta lavan eteen. Vähän enemmän vielä keskittymistä. Mankkua käsiin, valmentajan kannustukset ja lavalle.



Nyt piti tehdä jo vähän töitä ja hetken pelkäsin, että menisi reisikannatteluksi, mikä aiheuttaisi punaisen lipun. Nopea vilkaisu tuomareihin, kolme valkoista lippua, YES, mä tein sen!

Taas nopea neuvottelu, vikaan 175kg. Nyt oli jo vaikeampi latautua. 170kg painoi paljon, piti tehdä töitä, oli myös uusi enkka, eka tavoite saavutettu! Kohta lavalle, rauta irtosi, mutta jäi polven kohdalle. Ehkä pito loppui päästä, en tiedä. Siltikin ihan tyytyväinen, oma ennätys parani 2.5kg ja sivusin tässä painoluokassa Suomen ennätystä.

Kuvasta kiitos Sanna Joutselalle - Raw Viking Powerlifting

Palkintoja tuolla jaettiin runsaasti ja vielä vähän enemmän :-) Mä olin ainut 40-44v 90kg luokassa kilpaileva nainen ja niinpä mä sain kultaisen mitalin eli voitin Euroopan mestaruuden! Kyllähän sen kirkkautta vähän se himmentää, että olin tosiaan ainut tuossa luokassa, mutta sama homma oli monella muullakin, kun ei vaan joka sarjaan kilpailijoita riitä. Silti ole kovin onnellinen ja kiitollinen, kun tämmöistäkin saan kokea ja varmasti mitali arvoisansa paikan saa :-)

Hieno oli kisa, Kauhajoella jännitin vielä aika paljon ihan perusjuttuja, miten pääsen lämmittelemään ja että oon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Nyt osasi jo etukäteen katsoa vähän lämmittelypaikat ja koska kaikki naiset oli yhdessä ryhmässä, niin lämmittelykin oli tavallaan helpompaa, kun kaikki tehtiin aika samoilla painoilla. Se oli ihan mahtavaa, että oma valmentaja oli mukana! Se on mulle tosi tärkeää, että joku on siinä mukana, joulukuussa oli Kille ja tosiaan Kauhajoella olin yksin. Vaikka siinä ei ihan mahdottomia tule lärpöteltyäkään, niin siitä saa turvaa, että joku järjen ääni on siinä vieressä, joka kannustaa ja jakaa myös sen onnistumisen. 

Oman kisan jälkeen pääsin katsomaan myös ekaa kertaa oman valmentajan kisaa. Oli hienoa nähdä, kuinka tarkasti Mikko keskittyy omaan suoritukseensa. Oon oppinut häneltä todella paljon ja tyytyväinen siihen, että edes pieni murunen tuosta opista on mennyt mullekin perille! Kiitos Mikko!

Perjantaina meen taas valmentajan juttusille, tää viikko on ihan lepoviikko, hoidan koulussa viimeiset näytöt, käyn hierojalla ja perjantaina fyssarilla. Sitten tehdään uudet suunnitelmat ja tosiaan seuraavat kisat näillä näkymin vasta joulukuussa. Ensin ilmeisesti jotain perusbodailua ja elokuussa sitten taas isomman raudan kimppuun. Nyt on aikaa hermoston palautua, pään palautua, stressitasojen laskeutua ja syksyllä sitten nälkäisenä metsästämään uusia ennätyksiä!

Piiitkä kisarapsa tuli, mutta kiva, jos jaksoit lukea :-) Oon vähän laiskasti blogaillut, tulee faceen laitettua aina treenikuulumiset. Nyt meinasi vaan tulla vähän turhan pitkä tarina faceen, niin päätin kirjoittaa suoraan blogiin :-)

EM-kisat kutsuu!

Mun valmentaja heitti jo ennen pääsiäisen WABDL:n kisaa ajatuksen, että seuraava kisa olisi kesäkuussa GPC:n EM-kisat Rovaniemellä. Ensin mietin, että ei kai sentään, mutta kisareissun aikana lämpenin ajatukselle ja niin me pääsiäisen jälkeen tehtiin kisapäätös! Kisa Kauhajoella toimi näyttönä EM-kisaan ja riitti, kun ilmoittautui kisaan, harrastajia on sen verran vähemmän ettei kamalaa tungosta ole :-)

Pari viikkoa jouduin kärvistelemään ja tekemään "normaalia" jumppaa ja tänään alkoi vetotreenit. Tämä nousuohjelma on nyt vain 9vk, mistä viimeinen viikko on kisaviikko ja sitä edeltävänä perjantaina on aloitusrautaveto. Eli varsinaisia vetotreenejä on 7, ei siis kovin paljon ja se kyllä näkyi heti ohjelmassakin :-D 

Tänään oli eka treeni ja maastavedossa oli 3 sarjaa vitosia ja painoa 145kg. Vähän jännitti taas pienen tauon jälkeen vetää ja olihan noi painotkin aika hurjat, ei tästä pitkä aika oo, kun tein noilla painoilla kolmosia ja aika kovia oli nekin. Vitosen sarjat tuntuu perusbodytreeniä tekeville lyhyiltä, mutta kun tehdään isommilla raudoilla, niin ne on pitkiä!!! Onneksi näitä on nyt vaan ekat 3 vk, joka viikko tietty vähän enemmän painoa ja sitten jatkuu kolmosina, Duunia riittää kyllä!

Kyllä ne vitoset tänään painoi. Eka sarja on aina vähän semmosta tunnustelua, toka taistelua ja kolmas menee, koska se on viimeinen :-) Edellisessä ohjelmassa sarjoja oli neljä, tota taistelua oli vähän enemmän! Tein vedot tänään Kivisen Teron valvovan silmän alla, päätin, että teen kaikki vetotreenit jonkun ohjauksessa, niin pysyy pää paremmin kasassa. 

Ohjelma muuttui muutenkin vähän. Vedon yhteydessä teen muutenkin selkää, lisäksi pakaroita ja vatsaa. Sitten mulla on jalkapäivä, mutta nyt ei oo ollenkaan takakyykkyjä vaan kyykyt on boksikyykkyjä, mitkä on mulle huomattavasti haastavampia eli ihan hyvä juttu! Jalkapäivänä on myös vatsoja mukana. Kolmas treeni on yläkroppaa, rintaa, olkapäitä ja käsiä. Noiden salitreenien lisäksi teen yhden toiminnallisen treenin viikossa, tavoitteena olisi päästä ainakin silloin tällöin Wfc:n Tampellan salilla pidettäviin X-fitteihin, missä kävin viime keväänä/kesällä. Osan teen varmasti ihan kotona, kun löytyy ihan mukavasti noita kuulia, köysi ja kelkkakin on tilattu eli helppo hoitaa vaikka kotipihalla.

Tänään vein mun nuorimmat tytötkin treenaamaan pt:n kanssa. Fitfarmilla ohjaa nykyään Kim Hämäläinen, joka hallitsee hyvin kehonpainoharjoittelun. Tytöt harrastaa kilpacheerleadingiä ja ohjattujen treenin lisäksi temppuilevat paljon kotona. Varasin Kimiltä treenin sillä ajatuksella, että ensin tehtäisiin vähän ranteiden vahvistusjuttuja, mistä hyötyisin itsekin ja loppuajan tytöt saisi temppuilla ohjattuna. Tosi paljon erilaisia juttuja tekivätkin, Sekä renkailla että ihan permannolla. Paljon erilaisia päällä- ja käsilläseisontajuttuja, paljon liikkeitä, missä tarvittiin vahvaa keskikroppaa ja hyvin tytöt selvisi! Oli selkeesti kiva treeni ja harjoitukset jatkui kotonakin muutaman tunnin koomailun jälkeen :-)

Mun ruokavalioonkin tuli pieniä muutoksia. Vuoden alussa tuli hirveesti ruokaa ja nyt vietiin aika paljon pois. Tavoitteena on päästä kisassa alempaan painoluokkaan ja helposti kyllä näillä eväillä pitäisi onnistua :-D Hiilarit väheni ihan reilusti ja iltapala muuttui nestemäiseksi, missä vaan fiberia ja glutamiinia. Muutaman kerran varmistin kyllä valmentajalta, että ootko ihan tosissasi :-D Ekat viikot on nälkä ollut melkein koko ajan, mutta eiköhän se tästä helpota! Treenipäivinä on onneksi edelleen myös latausateria, missä on kasviksia, munia, jauhelihaa ja kookosöljyä. 

Jos sitä sitten iltapalalle ja sen jälkeen unille. Oon satsannut nyt siihen, että tulee riittävästi unta, oon keväisin usein todella väsynyt ja vaikka se väsy ei meinaa nukkumalla ohi mennäkään, niin pitää yrittää kuitenkin! Tiukka loppukevät on koulun näyttöjen ja treenien vuoksi tulossa, joten täytyy nyt pitää itsestään huolta! Työ/opiskelu/treeni, lepo ja oikeanlainen ravinto, niistä täytyy pitää kiinni!

Tämmösen korun tilasin muutama viikko sitten. Oon ehkä vähän huono unelmoimaan, mutta pitää silti yrittää! Unelmoida, uskoa niihin, tehdä töitä niiden eteen! 

Voimailua!

Oon kirjoittanut viimeksi heinäkuussa ja viime aikoina on ollut taas sellainen olo, että voisi välillä tyhjentää ajatuksia tänne blogin puolelle. Katsotaan, josko saisin tehtyä tästä taas säännöllistä!

Blogin nimikin muuttui, jokainen voi sitten itsekseen miettiä, että mikä sana tuolta tähtien alta paljastuu :-) Mun suuhun ei kuulema kirosanat sovi, oon sen monta kertaa kuullut, mutta noi sanat on mulle aikamoisia "voimasanoja", ne on mulle treenipäiväkirjaan joskus kirjoitettu ja ne on yksi osa mun latautumista suorituksiin.

Aloitin elokuussa opinnot Tampereen urheiluhierojakoulussa ja juhannusviikolla olisi tarkoitus valmistua koulutetuksi hierojaksi. Opiskelun lisäksi on ollut sopivasti treeniä. Olin joulukuussa ekoissa kisoissa maastavedossa täällä Tampereella Bullfarmin Tatu Avola memorialissa ja se oli jännä, mutta hieno kokemus. Tulos siellä oli 160kg, mikä oli mun vanha ennätys kesältä. Tein samalla ekan merkinnän +90kg masterien Suomen ennätystilastoihin, mikä tosin tänä viikonloppuna rikottiin :-)

Ensimmäinen kisaennätys 160kg

 Tuon kisan jälkeen päätettiin mun valmentajan Mikko Korpeisen kanssa, että seuraava kisa olisi Kauhajoella, missä pidetään aina pääsiäisenä WABDL:n penkki- ja vetokisa. Mulle tehtiin ohjelma tuota varten ja 11 viikkoa oli aikaa valmistautua ja saada lisää voimaa! Oon Mikon ohjein tehnyt nyt 5 nousuohjelmaa ja tuota Bullfarmin kisaa lukuunottamatta ollaan saatu maksimitulosta aina paremmaksi. Ihan samalla kaavalla ei ole kuitenkaan yksikään ohjelma mennyt, aina siellä jotain on vähän eri tavalla tehty. Viimeisin oli painojen suhteen ehdottomasti kovin ja perjantaisin oleviin vetotreeneihin on joutunut ihan kunnolla lautautumaan. Oon helmikuun alusta asti tehnyt vetotreenit Kivisen Teron kanssa, yhdet katsoi Kille. En niinkään enää tarvii apua tekniikassa, siis vedoissa, mutta kyllä se auttaa, kun joku on siinä kaverina ja huutaa sopivasti :-) Paljon noilta äijiltä saa henkistä tukea ja uskoa omaan tekemiseen, ne uskoo, vaikka itse ei aina jaksaisi.

Treenit meni ihan hyvin. Puolessa välissä ohjelmaa oli vähän vaikeeta, sekä fyysisestä että henkisesti. Mulla alkoi oikea ranne vaivaamaan ja oikeastaan koko käsi oli hetken aika toimimaton, kävin osteopaatillakin siitä ja kalvot oli tosi kireänä, mikä sitten aiheutti hermosärkyä käteen. Siinä vaiheessa, kun säryt oli kovimmillaan, niin olin jo jättämättä koko voimailun, mutta kyllä se siitä sitten helpotti :-) Ranne vaivasi kuitenkin pitkään ja oikeastaan nyt vasta alkaa olla kunnossa, sopivasti sitten viime viikolla kipeytyi vasen ranne ja nyt sillä ei tee oikein mitään... Koulussa olen onneksi saanut apuja, yleensä torstaisin ollaan aina vähän teippailtu rannetta kinesioteipillä, viime viikolla vähän erilailla, kun meinasi tumput olla vähän turvoksissa.

Lymfateipit

Huomenna oon menossa Tuhkasaaren Samulle hierontaan ja ajatus on, että avattaisiin nyt käsiä ihan huolella, kun ei tarvii nyt enää kisoja varten niitä varoa. Pitää nyt vaan säännöllisesti hierotuttaa niitäkin, kun ovat kovilla sekä treeneissä että hieronnassa. Lisäksi pitää alkaa nyt kunnolla voimistamaan ranteita.

Vielä pikainen rapsa lauantain kisasta. Lähdettiin Samin kanssa ajelemaan Kauhajoella jo perjantaina aamupäivällä. Tiedossa oli ensin punnitus ja sen jälkeen paljon ruokaa, lepoa ja kisaan latautumista. Koskaan ei oltu Kauhajoella käyty ja eipä ihan kauheasti nähtävää ollutkaan :-) Oltiin yötä Krouvissa ja siellä käytiin myös illalla syömässä valmentajan ohjeistama iltapala eli pihvi ja paljon ranskalaisia!

Illalla jännitti aika paljon ja sitä lisäsi varmasti se, että katselin Youtubesta voimailuvideoita. Nukuin yön ihan hyvin, mutta kyllä sitä muutaman kerran heräsi kisaa miettimään. Aamulla eka fiilis oli se, että mitä jos en jaksakaan vetää mun aloitusrautaa, mikä oli 160kg? Sitten järkeilin, että olin pari viikkoa sitten vetänyt sen 2x2 eli ei todellakaan pitäisi olla mitään vaikeuksia!

Aamupalan jälkeen pistin Samin hakemaan itselleen ruokaa ja sain rauhassa katsella motivaatiovideoita ja laittaa kamat kasaan. Kisasta näkyi netissä taas livestream ja siitä katselin vähän penkkikisaa ennen kisapaikalle lähtöä. Jännitti, mutta tiesin, että se helpottaa, kun pääsen raudan ääreen, mua jännittää jokaista vetotreeniä ennen, se vaan kuuluu asiaan!

Kisapaikalla mentiin istumaan ja katsomaan kisaa. Jossain vaiheessa kaivoin kuulokkeet esiin ja aloin kuuntelemaan omaa kisaa varten tekemääni soittolistaa. Mun musat eroo ehkä vähän paikalla kuultavista, mulla kun on mukana mm. Robinia, JVG:tä ja joku Cheekin biisikin, vaikka en Cheekkiä normaalisti koskaan kuuntelekaan. Kisapaikalla soi lähinnä Rammstein :-) Lista oli rakennettu biiseistä, mistä tulee hyvä fiilis, minkä sanat nostattaa. Kuuntelin niitä, kävin vähän kävelemässä kisapaikan käytävillä ja koitin keskittyä tulevaan.

Puoli tuntia ennen vetokisan alkua vedin mun latausjuoman, vähän aikaisemmin olin ottanut pari juustoriisikakkua ja meetvurstia, niillä sai vähän kroppaan painetta ja energiaakin. Siirryin lämmittelyalueelle ja hetken katselin, että mikä on meininki. Tatu Avolassahan mulla oli Kujalan Kille huoltamassa eli piti huolta, että lämmittelin sopivasti ja piti huolta, että oon oikeaan aikaan vetämässä ja että pää pysyy kasassa :-) Nyt olin ihan yksin liikenteessä (Sami oli kuvaamassa kyllä) ja vähän jännitti, että saanko lämmiteltyä hyvin ja latauduttua oikein ennen vetoja. Löysin kuitenkin tangot ja pääsin lämmittelemään, tein ensin tyhjällä tangolla useamman toiston ja sitten muutaman muun kisaajan kanssa vuoroteltiin toisella tangolla. Mulla taisi olla ensin 60kg tangossa, sitten 90kg, 110kg, 130kg, 140kg ja vikassa 150kg, pienemmillä painoilla vähän enemmän toistoja ja vikoilla vaan ykköset. Vetojen lisäksi pyörittelin hartioita, venytin vähän kyynärvarsia, tein vacuumia vatsalle ja pientä pyörittelyä lonkkiin. Aika pienellä lämmittelyllä, mutta niin teen yleensäkin.

Aloitusrauta mulla oli tosiaan 160kg, mikä tavallaan oli aika hurja, koska oli mun vanha ennätys :-) Mutta se oli ns. varma rauta ja ei ollut järkeä tehdä pienemmällä. Kisassa kuulutettiin aina seuraava nostaja ja kaksi siitä seuraavaa ja siinä vaiheessa, kun nostaja lähti, niin aloin aina tekemään mun mindfulness-kävelyä. Eli kävelin ihan siinä kulmilla ja keskityin vaan siihen kävelyyn. Tarkoitus oli etten kuule enkä näe mitään, keskityn vaan siihen, että mikä osa jalasta osuu maahan, ihan totaalinen pään tyhjennys. Käyn ennen omaa vuoroani laittamassa magnesiumit käsiin ja kävelen vielä hetken. En oikeastaan tuossa vaiheessa mieti vielä suoritusta.

Hetki ennen vetoa

Kun tulee kuulutus, että tanko on valmiina, niin samalla kävelyllä kävelen tangon luokse. Tässä vaiheessa laitan hetkeksi silmät kiinni. Hengitän syvään ja käyn mielessäni vedon läpi. Vaikka en näytä hymyilevän, niin mielessäni hymyilen ja ajattelen jotain positiivista. Viime aikoina olen ajatellut vaan siitä, kuinka hyvä fiilis mulle tulee, kun olen vetänyt raudan ylös :-)

Sitten vaan kädet tankoon kiinni, muutama henkäys, happi sisään ja tanko ylös! Tatu Avolassa en muista nähneeni etutuomaria ollenkaan, mutta nyt näin kyllä :-) Tangon saa laskea vasta, kun tuomari laskee käden alas. Ja käsiä ei tangosta saa irrottaa ennen kuin tanko on maassa.

Eka veto oli helppo 160kg, mutta en kuitenkaan uskaltanut laittaa toiseen kun 165kg. Vedin tuon 165kg viikko sitten treenissä ja se oli tosi tiukka ja jotenkin pelkäsin, että olisi nytkin, vaikka 160kg kevyeltä tuntuikin. 165kg nousi kevyesti sekin, mutta silti vaan nynnyilin ja laitoin vikaan 167.5kg, mikä nousi kevyesti sekin. Olin kyllä tosi tyytyväinen, uusi ennätys, mutta aika nopeasti aloin miettimään, että olisi pitänyt ja mitä jos... :-D Laitoin heti viestin valmentajalle ja aika pian hän soittikin mulle ja heti kyllä avauduin, että vähän jo harmitti oma nynnyily :-)

167.5kg

Meitä oli kaksi master-luokkaista kisaamassa ja toinen veti 170kg eli ennätys meni uusiin nimiin. Helpolta näytti hänenkin veto, kun videolta katsoin. Omaa tulosta mä lähdin parantamaan, mutta ehkä tässä pieni kilpailuhenkisyys alkaa nousta pintaan :-)




Pakko tietysti olla tyytyväinen uuteen ennätykseen, mutta vähän harmittaakin, kun en uskaltanut kovempaa tulosta yrittää! Siitä olen tosi ylpeä, että sain itseni "voimakuplaan" ihan itsekseni, pärjäsin ilman huoltajaa ja suoriuduin kuitenkin tosi hyvin! Harva siellä takana ihan yksikseen oli eli suurimmalla osalla oli kyllä huoltaja mukana tai ainakin useampi kisaaja samasta tiimistä. Ainahan se auttaa, jos joku on siinä lämmittelyssä kaverina ja etenkin pohtimassa korotuksia, luomassa sitä uskoa!

Kisan kaikki naisnostajat kukitettiin, samoin kaikki saivat sertifikaatin osallistumisesta kisaan. Yllä olevassa kuvassa mun vasemmalla puolella on masterien maastavedon (40-44v) tuore Suomen ennätyksen haltija Elina Kulmala ja oikealla Minna Pajulahti, joka voitti avoimen sarjan sekä vedon että penkin ja vedossa teki jälleen uuden Suomen ennätyksen! Minna on kyllä huikee!

Mun eka pokaali, sertifikaatti ja kukatkin

Huomenna mulla onkin tapaaminen valmentajan kanssa ja eiköhän me päätetä samalla seuraava kisa! Seuraavaan kisaan valmistautumisesta olisi tarkoitus sitten jatkossa kirjoitella ihan säännöllisesti. Sekä treeneistä että siitä kaikesta henkisestä myllerryksestä, mitä käyn läpi, kun homma kovenee. Korvien väli on tässä lajissa kovilla, se on se, mikä ekana suorituksessakin pettää, kun usko loppuu ja sitä tässä koko ajan vahvistetaan lihasten lisäksi!

Bodailua vai voimailua?

Tällä viikolla on tullut treenattua vanhalla ohjelmalla, semmosella, millä rakennettiin reilu vuosi sitten body fitness -kroppaa. Pikkasen ohjelmaa muokkasin, alunperin nelijakoinen ohjelma muuttui kolmijakoiseksi ja varaa jäi vielä yhteen toiminnalliseen treeniin. Alkuviikon otin tarkoituksella ihan relasti ja treenasin torstaina, perjantaina ja lauantaina.

Torstaina vedin aamulla ensin uudelle asiakkaalle alkuopastuksen, minkä jälkeen treenasin kolmen kuukauden tauon jälkeen olkapäät! Aika heikolta tuntui :-) Ja hienolta, suorastaan tunsin, kuinka olkapäät turposi! Perjantaina se tuntuikin sitten olkapäissä. Perjantaina oli jalkojen vuoro, taisin tehdä jaloille vaan neljä liikettä, reiden koukistuksen, leveän prässin, reiden ojennuksen ja loppuun vielä askelkävelyä. Eilen ja tänään  on takapuoli ollut melkosen kipeä, todellakin tiedän nyt, missä mun pakarat on! 

Eilen lauantaina olin ensin töissä 8-15 ja siitä menin suoraan salille. Väsytti ihan älyttömästi, mutta halusin hoitaa treenin pois, niin sunnuntaina  voisi nauttia vapaapäivästä miehen kanssa, lapsetkin on mummillaan. Lauantaina oli vuorossa selkä ja hauikset. Jos tuo olkapää-/ojentajapäivä tuntui hassulta, niin tuntui kyllä tääkin päivä! Mulla oli ylätaljassa (mitä en myöskään oo tehnyt 3 kuukauteen) 4 sarjaa 15-20 toistoa, 15-20?!? Tuli kyllä niin voimaton olo, kun noita väänsi, eihän sitä painoa voinut laittaa paljon mitään :-)

Alataljassa sai laittaa jo vähän painojakin ja se tuntui jo enemmän mun jutulta. Mulla oli myös kulmasoutu, mistä en oo koskaan isommin tykännyt, mutta menin voimapuolelle tekemään sen ja vähän tuli semmosta voimailufiilistä :-) Hauistreeni oli myös aikamoista räpiköintiä, niitäkin viimeksi tehnyt joskus huhtikuussa. Sarjat loppui melko lyhyeen, kun ei vaan ollut minkäänlaista kestävyyttä haboissa. Mulla loppuu aina sarjat melkein seinään, kun on loppuakseen.

On toi voimailu vaan niin mun juttu! Oon vähitellen alkanut uskomaan, että musta on siihen, mulla on siihen kenties lahjoja ja osaan treenata niin, että kehityn! Olen mä sitäkin miettinyt, että jos sitä treenailisi vaan ihan hyvän olon ja liikunnan vuoksi. Mutta ei se jotenkin oo mun juttu, mä haluan kehittyä ihan kunnolla, en liikkua vaan liikkumisen ilosta. Varmasti sekin vaihe vielä tulee!

Vaikka onhan tässäkin sitä liikunnan iloa. Tykkään selvästi venyttää sitä omaa mukavuusaluetta, viedä itseäni välillä sinne äärirajoille. Ahdistua ja stessata, jännittää. Suorittaa ja onnistua. Epäonistuakin, sillä sekin kuuluu asiaan. Haluan tehdä uusia ennätyksiä, mutta haluan myös tehdä sitä perusduunia, minkä ennätykset vaatii. Sanoisin, että tässäkin se matka on tärkeämpi kun määränpää, ennätykset on vaan niitä koristeita kakun päällä :-)

Ja sitten nää kaikki ihmiset ympärillä. Saan tehdä duunia ihan mahtavien ihmisten kanssa! Oon saanut valmennuksen aikana tutustua ihan mielettömiin tyyppeihin. Ihmisiin, jotka tietää mitä ne haluaa ja tekee 110% duunia sen eteen! Sen lisäksi ne haluaa auttaa toisia omissa projekteissaan. Mulla alkaa elokuussa neljäs vuosi valmennuksessa. Aikamoinen tyhjiö elämään tulisi, jos valmennuksen lopettaisin. Onneks ei tarvii lopettaa! Tunnen kuuluvani vahvasti porukkaan, yhteisöön, mikä on mulle tärkeää, useimmiten kun tunnen olevani porukassa ihan ulkopuolinen.

Täytän ens viikolla 41 vuotta. Hirmuisen iso numero, mutta ei anneta sen haitata, se on vaan numero! Oon oppinut paljon viimeisen vuoden aikana, itsestäni sekä muista. Entistä enemmän suodatan kuulemaani ja näkemääni, enemmän positiivista, vähemmän negatiivista. Koitan olla avoin ja ystävällinen, mutta myös olla tuhlaamatta aikaa ihmisiin, jotka ei tuu vastaan, joille mä en ole tärkeä.

Nyt kauppaan ja tekemään tokan dieettiviikon ruokia. Eka viikko on mennyt ihan loistavasti! En tiedä kauan tää kestää, joten vedetään tää nyt 100 lasissa! Illalla vielä ulkotreenin ohjaus muutamalle innokkaalle. Jos toiminnalliset ulkotreenit Tampereella kiinnostaa, niin viestiä vaan tulemaan! Tällä hetkellä on treenit aina sunnuntaisin, mutta mahdollista on järkätä treenejä myös muulloin.

Vedä, vedä, vedä ja Satu vetää!

Blogi ollut hiljaiselossa jo pitkään. Treenit ja muut elämän muka tärkeät jutut tulee laitettua aina facebookiin tai kuva Instagramiin. Viimeksi olen tänne kirjoittanut pääsiäisen jälkeen, kun olin kokeillut maksimit vedossa, kyykyssä ja penkissä. Siitä heti seuraavalla viikolla alkoikin uusi voimaohjelma, missä oli kaikille noille kolmelle treeninsä, mutta tälläkin kertaa kävi niin ettei jaksu riittänyt loppuun asti. Tai pää.

Vetotreenit tein kuitenkin 100% ohjeen mukaan loppuun asti, ensimmäiset 6-7 viikkoa oli taas aika helppoja, mutta sitten alkoi loppusuora ja treenit kovilla painoilla. Tein viimeiset 5 vetotreeniä ohjatusti pt:n kanssa, en halunnut ottaa mitään riskejä, että pää ei kestä, yksikseen nimittäin hajoilee paljon herkemmin, kun on tiukka paikka. Kun joku huutaa vieressä naama punaisena, niin ei sitä oikein voi olla onnistumatta :-)

Tänkin ohjelman pt-treenit tein suurimmaksi osaksi Killen kanssa, meillä yhteistyö sujuu loistavasti! Kille kisasi kesäkuun alussa ja ei pystytty kaikkia treenejä vetämään yhdessä, joten jouduin ottamaan muutaman treenin Kivisen Terolta, mikä ei ollut huono asia ollenkaan. Oon mä Teron kanssa toki treenaillut aikaisemminkin ja nää treenit tuli kyllä just oikealla hetkellä!

Tehtiin Teron kanssa kaksi treeniä yhdessä, ekalla kerralla oli vähän tekniikkaongelmaa, mulla muutettiin vähän vetoasentoa erilaiseksi ja se ei ollut vielä ihan selkärangassa. Tokaa kertaa edeltävänä päivänä keräsin ihan hirveet paineet ja stressin tulevasta vedosta. Koko yön säpsähtelin siihen, että mulla on vetopäivä ja en osaa. Hirvee ahdistus päällä.

Verrattuna aiempaan ns. body-treeniin tää voimahomma on päälle älyttömän paljon rankempaa. Tää on tavallaan helpompaa, kun sun ei tarvii kun saada raudat ylös, ei oo maksimeissa väliä, että millä lihaksella työn teet, kunhan se nousee! Ei tartte hakea sitä tuntumaa. Mut sit taas pääkoppa on välillä tosi kovilla, koska rauta pitää saada ylös, jos et saa, niin oot epäonnistunut. Hyvin yksinkertaista. Jos epäonnistuminen tulee lähellä maksimivetopäivää, niin se kaivelee tietysti vielä enemmän ja aika paljon saa itselleen uskotella, että pystyy siihen!

Tuo toinen treeni Teron kanssa meni kuitenkin ihan loistavasti. Saatiin tekniikkavaivat hoidettua ja vedot nousi helposti.

Lauantaina koitti sitten maksimivetopäivä. Maksimit vedän aina mun valmentajan Mikko Korpeisen valvonnassa. Mä olin tosi rennolla fiiliksellä ja nukuin yön ihan loistavasti. Mikko ei ollut nukkunut ihan niin hyvin, kun oli jännittänyt mun suoritusta :-) En toivo kenellekään huonoja yöunia mun vuoksi, mutta arvostan kyllä sitä, että valmentaja ottaa vastuun tekemästään ohjelmasta ja valmennettavan edistyminen otetaan vakavasti!

Tein kevyet lämmöt alle, keppijumpat ja vähän liikkuvuusharjoitteita. Muutama veto tyhjällä tangolla, sitten laitettiin 70kg, 100kg, 120kg, olikohan 140kg ja sitten mun tuorein vetoenkka eli 160kg. Ei se kevyesti noussut, mutta onhan toi 100 kertaa parempi kun joulukuinen maksimiveto! Tero kysyikin heti vedon jälkeen, että mitä sä jäit miettimään? Kieltämättä mä ehdin miettiä, että *ittu kun tää painaa, mut Mikko huutaa vedä vedä, pakko saada ylös! Ja se nousi! Melko helpottunut fiilis ton jälkeen, meillä kaikilla :-) Koitettiin vielä 165kg, mut ei se noussut kun pari senttiä, ens kerralla sitten!

Tässä vielä video:

Nyt teen loppukuun jotain bodytreeniä, annetaan hermoston palautua, vetoja en saa tehdä ollenkaan. Samalla otettiin pieni dieetti, tän kestosta ei oo vielä tietoa, mutta elokuun alussa menen toimistolla käymään ja mietitään tulevaa syksyä. Voimatreenit jatkuu ehdottomasti ja tavoitteena on kisat joulukuussa. Elokuussa alan opiskelemaan urheiluhierojaksi, joten sekin todennäköisesti alussa vähän treeneihin vaikuttaa, mutta otetaan sekin ohjelmassa huomioon.

Minä ja maailman paras valmentaja :-)

Yhteistulos 360 kg

Viimeksi kirjoittelinkin vetopäivästä ja uudesta enkasta. Pääsiäisen levättyäni olikin edessä treeni Killen kanssa ja maksimikokeilu kyykystä ja penkistä. Takana oli työpäivä ja lämmitellessä tuntui jalat tosi raskailta ja väsyneiltä, mutta kyllä ne siitä sitten vetreytyi!

Ekana kyykyn kimppuun. Tein lämmittelyksi muutaman sarjan alle, olisko ollut 70 kg ja 100 kg? Aiemmin oon sarjoja tehnyt 120 kg:lla ja eka ykkönen tehtiin 130 kg:lla. Kivisen Tero kuvasi ja kommentoi jälkikäteen, että voisi olla 2.5-3 cm syvempi.

Sitten lisää painoa, 145 kg. Ei ollut kevyt, mutta ei ihan mahdotonkaan. Koitin mennä syvemmälle ja ylöstulon kanssa tekikin vähän tiukkaa :-) Pelkäsin koko ajan, että Kille auttaa, kun kuitenkin tuntui siltä, että itse saan ylös ja sainkin!

Fiilis oli tietty hyvä, 120 kg tuntui jokunen viikko sitten sarjaa tehdessä aika tiukalta ja mulla ei ollut mitään tietoa, että millä maksimi voisi mennä. En olisi koskaan kuvitellut, että se olisi 145 kg! Syksyllä jäi jalkatreenit melkein kokonaan polvivaivan vuoksi ja nytkin vikat treenit 12 viikon ohjelmassa jäi flunssan takia väliin. Oon todella tyytyväinen, mutta tietysti haluan enemmän!!!

Sitten penkin pariin. En oo peruspenkkiä tehnyt tänä vuonna kertaakaan, viimeksi kai marraskuussa. Käsi ei vaan sillon kestänyt oikein penkkaamista. Nyt akupunktion ja muun kuntouttamisen jälkeen on rinta- ja käsitreenit sujuneet kuitenkin paremmin ja halusin kokeilla, että miten penkki sujuu.

Tekniikkahan mulla vaatii paljon petraamista. Voimapuolella pitäisi saada hyvä kaari selässä ja vielä ei mun liikkuvuus kauhean hyvää kaarta saa aikaiseksi. Mut pitää harjoitella lisää, eiköhän siinäkin kehity :-) Penkin maksimiksi jäi 60 kg. Ihan ok suoritus ja käden suhteen ei mitään ongelmaa!

Kille halusi vielä, että kokeillaan uudestaan vedossa 160 kg. Oli sitä mieltä, että voimaa olisi enemmän, että "kisatilanne" jännitti ja nyt menisi enemmän. Pari lämppärisarjaa alle ja 160 kg tankoon. Noh, eipä se noussut yhtään sen paremmin ja ei ollut tyyppi selkeesti tyytyväinen suoritukseen :-D

Kolmen lajin yhteistulos nyt 360 kg, mikä on varmasti tällaiselle 40 vuotiaalle perheenäidille vallan mainio tulos! Kokonaisuuteen olen tyytyväinen, mutta toki haluan enemmän! Kille mulle asettikin jo uuden tavoitteen ja duuni alkaa huomenna uuden veto-ohjelman merkeissä!