Aloitetaan vaikka viikonlopusta. Lähdin perjantaina Onnibussilla kohti Turkua, missä järjestettiin Spartanin kahvakuulaohjaajakoulutus level 1. Kurssi oli lauantaina ja sunnuntaina ja perjantaina pyörähdin vain hieman kaupoissa ja hain evästä viikonlopuksi. Hirveesti muuten karkkikauppoja Turussa :-)
Viikonlopun kurssi oli kyllä mahtava. Päivät oli 9-17 ja tunnin ruokatauon lisäksi ei juuri muita taukoja ollut. Koko ajan tehtiin, heiluteltiin kuulaa sekä sisällä että ulkona ja tehtiin jonkin verran erilaisia liikkuvuusharjoituksia. Tosi hyvä paketti ja ihan varmasti tulee Spartanin kursseille mentyä jatkossakin!
Sunnuntai-iltana tuli valmentajalta meiliä, että pt-koulutuksen tulokset saadaan sähköpostiin maanantain aikana. Tuli pitkä päivä. Katsoin varmaan ennen kasia aamulla ekan kerran, että onko postia tullut ja siitä lähtien varmaan keskimäärin 10 minuutin välein tuli sähköpostilaatikkoon kurkattua... Sitten vihdoin iltapäivällä kolmen aikoihin huomasin tabletin ylänurkassa kirjekuoren kuvan ja Mikon nimen. Hui!
Mut hyvää kannattaa odottaa :-)
Mut hyvää kannattaa odottaa :-)
Päivän aikana ehti olla niin monenlaisia fiiliksiä. Välillä olin hyvinkin toiveikas ja sitten taas ihan varma ettei mennyt kerralla läpi. Psyykkasin itseäni kevyesti siihen, että jos tulee hylsy, niin kuinka hyvä asia se onkaan, tulee varmasti luettua uusintaan enemmän ja lukeminen on aina hyväksi! Mut ei tarvii, saan lukea ihan vapaaehtoisesti :-) Fiilis oli kyllä ihan huikea!
Sit tää päivä, huh! Viiko sitten tehtiin selkätreeni Killen kanssa, sitä edeltävästä kirjoitinkin viimeksi, kun paukkui uudet enkat. No viikko sitten treeni meni ihan penkin alle, jäi lattiaan useampikin paino ja fiilis oli ihan surkea. Päätin kuitenkin sillon, että periksi ei anneta, homma viedään loppuun asti!
Tänään oli sitten varmaan huikein treeni tähän asti! Kille oli ollut eilen koulutuksessa ja oppinut Harri Gustafsbergiltä tavan, millä treenata korvien väliä ennen suoritusta, Harrihan on kirjoittanut kirjan Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen, joka mullakin on ihan loppusuoralla. Tehtiin lämppärikierrokset ja niiden jälkeen ennen jokaista sarjaa hengittelin syvään silmät kiinni, menin hyvään fiilikseen, palasin nykyhetkeen ja tein suorituksen. Kuulostaa helpolta ja sitä se tavallaan olikin. Ainakin vedot kulki!
Eka työsarja oli 3 x 130kg, toinen 3 x 132,5kg ja vika 3 x 135kg, mikä oli taas uusi enkka :-) Vikat vedot oli tosi tiukkoja, mut jollain tavalla helpompia kun koskaan aikaisemmin! Olin niin keskittynyt siihen suoritukseen ettei millään muulla ollut väliä! Laitoin vaan remmit kiinni, kohdistin katseen vähän pään yläpuolelle seinään ja vedin! Romut alas, happi sisään ja ylös ja vielä kerran. Vikat oli kahdessa vikassa sarjassa tosi tiukkoja, mut jotenkin ei ollut sitä vaihtoehtoa ettei olisi noussut. Ihan huimaa kehitystä korvien välissä!
Killen lisäksi Kivisen Tero oli katsomassa vikaa sarjaa ja hämärästi muistan kuulleeni ainakin mun nimen Teron suusta ennen vetoa, kiva oli vedon jälkeen kuulla myös Teron kommentit erityisesti tekniikasta. Oma valmentaja näki myös vedot, kun kuvasivat lähellä tekniikkavideoita ja varmaan oli pakko Killen huudon takia laittaa kuvaukset hetkeksi seis :-) Mikolta tuli myös kommenttia, että hyvältä näytti :-)
Pitkä syksy ollaan tehty töitä maven eteen Killen kanssa ja oli mahtava huomata, että tyyppi oli ihan liekeissä, kun mä onnistuin :-) Tää homma on melkein paketoitu ja kumpikin varmasti odottaa sitä, että ens vuonna saadaan tehdä jotain muuta kun mavea! Ilman Killen huutoa, tsempaamista, muhun uskomista ei näissä tuloksissa oltaisi! Varmasti mave ohjelmassa pysyy ja veto-ohjelmakin tulee, mut hetki täytyy pitää ehkä paussia. Tai katsotaan, mitä toi valmentaja sanoo :-)
Tähän on hyvä lopettaa :-)
Sit tää päivä, huh! Viiko sitten tehtiin selkätreeni Killen kanssa, sitä edeltävästä kirjoitinkin viimeksi, kun paukkui uudet enkat. No viikko sitten treeni meni ihan penkin alle, jäi lattiaan useampikin paino ja fiilis oli ihan surkea. Päätin kuitenkin sillon, että periksi ei anneta, homma viedään loppuun asti!
Tänään oli sitten varmaan huikein treeni tähän asti! Kille oli ollut eilen koulutuksessa ja oppinut Harri Gustafsbergiltä tavan, millä treenata korvien väliä ennen suoritusta, Harrihan on kirjoittanut kirjan Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen, joka mullakin on ihan loppusuoralla. Tehtiin lämppärikierrokset ja niiden jälkeen ennen jokaista sarjaa hengittelin syvään silmät kiinni, menin hyvään fiilikseen, palasin nykyhetkeen ja tein suorituksen. Kuulostaa helpolta ja sitä se tavallaan olikin. Ainakin vedot kulki!
Eka työsarja oli 3 x 130kg, toinen 3 x 132,5kg ja vika 3 x 135kg, mikä oli taas uusi enkka :-) Vikat vedot oli tosi tiukkoja, mut jollain tavalla helpompia kun koskaan aikaisemmin! Olin niin keskittynyt siihen suoritukseen ettei millään muulla ollut väliä! Laitoin vaan remmit kiinni, kohdistin katseen vähän pään yläpuolelle seinään ja vedin! Romut alas, happi sisään ja ylös ja vielä kerran. Vikat oli kahdessa vikassa sarjassa tosi tiukkoja, mut jotenkin ei ollut sitä vaihtoehtoa ettei olisi noussut. Ihan huimaa kehitystä korvien välissä!
Killen lisäksi Kivisen Tero oli katsomassa vikaa sarjaa ja hämärästi muistan kuulleeni ainakin mun nimen Teron suusta ennen vetoa, kiva oli vedon jälkeen kuulla myös Teron kommentit erityisesti tekniikasta. Oma valmentaja näki myös vedot, kun kuvasivat lähellä tekniikkavideoita ja varmaan oli pakko Killen huudon takia laittaa kuvaukset hetkeksi seis :-) Mikolta tuli myös kommenttia, että hyvältä näytti :-)
Pitkä syksy ollaan tehty töitä maven eteen Killen kanssa ja oli mahtava huomata, että tyyppi oli ihan liekeissä, kun mä onnistuin :-) Tää homma on melkein paketoitu ja kumpikin varmasti odottaa sitä, että ens vuonna saadaan tehdä jotain muuta kun mavea! Ilman Killen huutoa, tsempaamista, muhun uskomista ei näissä tuloksissa oltaisi! Varmasti mave ohjelmassa pysyy ja veto-ohjelmakin tulee, mut hetki täytyy pitää ehkä paussia. Tai katsotaan, mitä toi valmentaja sanoo :-)
Tähän on hyvä lopettaa :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti