Mieliteot ja jatkuva nälkä

Tätä viikkoa on piinannut hirmuisten mielitekojen määrä ja nälkä, joka tuntuu pahimmillaan poistuvan vain ruokailun ajaksi. Saattaa näillä kahdella joku yhteyskin olla?

Useamman viikon on tehnyt jo tosi paljon mieli ruisleipää ja rohkaistuinkin pyytämään valmentajalta sitä vapaasyöntipäivää, minkä aion pitää talvilomaviikolla eli kolmen viikon kuluttua. Mutta siihen tuntuu olevan nyt hurjan pitkä aika!

Ruisleivän lisäksi mieli on tehnyt mm. hapankorppuja, näkkileipää, kaikkien hehkuttamia merkkareita, lakuja, omenoita, juustoa ja kyllä mä pystyisin syömään vaikka piparkakunkin, jäätelöä jne., unohdin listasta tarkoituksella sipsit, mitä tekee mieli, mutta mitä koitan olla vapaasyöntipäivänä syömättä.

Koitan miettiä vapaasyöntipäivän etukäteen tarkasti, miettiä, mitä oikeasti haluan syödä. Tiedän etten pysty syömään isoja annoksia, enkä halua missään nimessä vetää övereitä herkuilla. En tosin tiedä onko mulla ihan vapaat kädet vai onko valmentajalla jotain ajatuksia päivän suhteen, mutta vaikka miten olisi, niin enköhän mä sitä ruisleipää ainakin saa, kun sitä varten päivää pyysin :-)

Meillä on töissä ravintolassa yksi huone, missä tuoksuu ruisleipä. Aina kun siellä käväisen, niin se tuoksu tulee nenään ja mietin vaan, että miksi ei ole ruisleivän makuisia proteiinipatukoita? Kysyn vaan! Kotona keittiöön mennessä vilkuilen aina leipäkoria, aivan sama onko siinä vaan näkkäriä vai jotain muuta leipää, vesi herahtaa kielelle.

Kirjoitan tästä, koska siten pystyn hahmottamaan tämän jotenkin paremmin ja vaara sortumiseen ehkä pienenee. Välillä tuntuu, että se on vaan ajan kysymys, milloin käsi menee leipäpussiin... Nämä vapaapäivät on varmasti pahimpia, monta yksinäistä tuntia kotona, onneksi huomenna alkaa viiden päivän työrupeama :-)

Nälkä on vaivannut myös ja se varmasti lisää näitä mielitekojen määrää. Mun ruokavaliota viilattiin ihan pikkasen, vähennettiin vähän välipalan pähkinöiden määrää ja muutettiin palautusjuoma. Muutos pähkinöissä on pieni, mutta varmasti tuollakin on merkitystä, psykologista ainakin! Palautusjuoma muuttui vähemmän hiilarikseksi ja sen voisi kuvitella vaikuttavan enemmänkin.

Mulla jumitti paino useamman viikon ja sentit myös. Kun ruokavalio muuttui, niin yhdessä päivässä paino putosi vajaan kilon ja kun tällä viikolla mittailin mittanauhan kanssa, niin senteissäkin oli muutoksia tullut. Vaikka olenkin sanonut, että treeni on tällä hetkellä niin kivaa ettei painonputoamisella ole merkitystä, niin näköjään sillä on sillon, kun sitä ei tapahdu! Kun tekee kovasti töitä ja syö orjallisesti ohjeiden mukaan, niin toki sitä vastetta odottaa, vaikka olisi kuinka kivaa.

Nyt kello alkaa olla sen verran, että voin alkaa valmistelemaan välipalaa, kahvia, casheweita ja vähähiilarinen prodepatukka. Ihanaa viikonloppua kaikille!

Pakko vielä loppuun laittaa ettei ihan valittamiseksi menisi, että mulla oli ihan huipputreeni tänään!!!