Kisakuntoon?

Mulla ei ole tämän projektin aikana ollut sen kummempaa tavoitetta, kun pudottaa painoa 10 kg kerrallaan. Siinä on ollut kyllä ihan riittävästi tavoitetta ja kaksi kymppiä on jo pudotettu, kolmaskin hyvällä mallilla! Olen kuitenkin kaivannut jotain selkeämpää tavoitetta ja joka paikassa toitotetaan, että pitää olla konkreettinen tavoite, että projekti onnistuu. Laitoin muutama viikko sitten valmentajalle Mikolle meiliä, että osaisiko hän auttaa? Mikko lupasi, että seuraavalla tapaamisella sovitaan yhdessä tavoite. Ja tänään koitti sitten tuo päivä!

9 kk olen nyt ollut tässä Fitfarmin vuosivalmennuksessa, sitä ennen olin alkukesästä 2012 Superdieetillä ja syksyllä 2011 Go Fat Go:ssa. Painoa on kaikkineen lähtenyt melkein 38 kg, mistä tän valmennuksen aikana n. 24 kg. Senttejäkin on lähnyt ihan hurjasti etenkin tuosta keskivartalosta, missä sitä ylimääräistä on kyllä edelleen tosi paljon!

Sitten siihen tavoitteeseen, tiedän, että ainakin muutama ihminen sitä kuumeisesti odottaa :-) Mikko alusti hommaa kysymällä, että olenko mä koskaan ajatellut kilpailemista. Glup! No, varmaan jokainen farmilainen on asiaa ajatellut, kun meissä on niin paljon kilpailevia ja nuo meidän pt:kin treenaa ja dieettaa ja kilpailee. Pari viikkoa sitten poseeraustreeneissä Sirpa väläytti vähän samaa, että menisin parin vuoden päästä Masterseihin, mihin vastasin vähän nauraen ettei taida olla mun juttu :-)

Mut siis valehtelisin, jos en sitä olisi yhtään miettinyt. Lihasta on kropassa ihan kivasti, vaikka rasvaa paljon päällä onkin! Oon kuitenkin melko varma, että kaiken rasvanpolton jälkeen mulle jää reilusti ylimääräistä nahkaa vatsanseudulle, todella vaikea uskoa, että monikkoraskauden ja kymmenien ylikilojen venyttämä nahka palautuisi ennalleen. Toinen on rinnat, maan vetovoima todellakin kutsuu :-)

Tässä vähän kuntokuvaa jaloista

Niin paljon kun arvostankin kaikkia lavalle nousevia ja käyn mielelläni kisoja katsomassa, niin en usko, että haluaisin lähteä siihen henkisestikin aika rankkaan pyöritykseen. Homma on myös taloudellisesti iso juttu, bikineitä ei osteta Henkka Maukasta ja rusketukseenkaan ei riitä Suomen kesä ja aurinko.

Pikkiriikkistä hauista, tästä on hyvä kasvaa :-)

Mutta ei anneta sen haittaa, että en halua kisoihin mukaan :-) Suunnitelma on kuitenkin seuraavanlainen. Kesän syön vielä tiukemmin, mahdollisesti vähän ruokaa lähtee vielä tän hetkisestä menusta, treenaan kovaa 5 krt/vk, teen aamuerobisia 5 krt 60min per viikko ja parina päivänä vielä 30 min treenin jälkeen. Syksylllä jossain vaiheessa lisätään vähän syötävää, tehdään lisää lihasta ja jossain vaiheessa aloitetaan ns. kisadieetti niin, että mun kisapäivä on jossain vaiheessa heinä-elokuussa, kun viettelen 40v-juhliani. Mahdollisesti jotain kuvausta myös tuolloin siinä täydellisessä "kisakunnossa".

Kuulostaa hyvältä ja selkeältä. Mikään ei tavallaan muutu, mä jatkan ohjeiden noudattamista, treenaan kovaa ja haaveilen karkista ;-) Tiukkaa dieettiä tulee varmasti ensi kevät olemaan, mutta sitähän mä halusin, kai :-) Vai halusinko mä niitä karkkeja? En kai...

Sain tänään uuden treeniohjelman ja tosiaan jatkossa on treeniä viitenä päivänä viikossa. 1. päivä on rinta ja selkä, 2. päivä on olkapäät, hauikset ja ojentajat, 3. päivä on etureidet, 4. päivä takareidet, pohkeet ja vatsa ja 5. päivä yläkropan pumpppipäivä. Jaloista toisen päivän treenaan Harrin kanssa, en ohjelman mukaisesti vaan Harri saa käyttää ihan omaa mielikuvitustaan :-) Noin kerran kuukaudessa alan käymään vielä Mikon kanssa treenaamassa yläkroppaa niin, että käydään ajan kanssa kaikki lihasryhmät läpi. Tulee vähän lihaksiin erilaista ärsykettä ja aina sitä tekniikkaa tulee, vaikka muka osaisikin tehdä.

Lyhyt treenikin ehdittiin tehdä, ensin kokeiltiin maastavetoa, mikä mulla on uutena ohjelmassa ja mitä olen kerran kokeillut pt-päivillä. Etsittiin mulle sopivaa treenipainoa ja aika paljon sitä rautaa sai tankoon laittaa :-) Maksimisarjat oli 6 x 100kg, mistä Mikkokin oli selkeästi innoissaan :-) On siis voimaa tullut muuallekin kun reisiin! Tuossakin olisi varmaan mennyt muuten enemmän kun tuo 6 toistoa, mutta mulla ei ollut vetoremmejä mukana ja sormivoimat ei enää riittäneet. Omiin treeneihin otan treenipainoksi 80kg ja siitä lähdetään ylöspäin!

Loppuun vielä päivän ostos! Ostin kesän reissuja varten tällaisen 6-pack -kylmälaukun, mihin mahtuu parin päivän ruoat, ostin laukun kirppikseltä, mutta se on ihan käyttämätön.

6-pack

Mitä mieltä olette mun tavotteista? Pääsenkö mä "kisakuntoon"?

Pt-päivät ja posetreeniä

Aika menee niin nopsaan etten oikein muista edes blogata, pahoitteluni! Onpa muuten kiva kuulla teistä lukijoista, eilen viimeksi mulle eräs henkilö firman kesäjuhlissa kertoi, että lukee blogia ja se oli kiva kuultavaa se :-) Ihan mahtavaa, että omalla tekemiselläni motivoin jotain toista liikkumaan tai syömään terveellisemmin!

Viime viikon lauantaina oli tosiaan taas Fitfarmin pt-päivät ja tapani mukaan menin treenaamaan heti ekaan ryhmään. Mulla oli ajatuksena treenata jalkoja, mutta myös se, että treenaisin jonkun muun kun Harrin kanssa ihan vaihtelun vuoksi. Koitin sitten päästä takareisi- & peppuryhmään, mutta ryhmään halusi liian moni ja menin tekemään etureisiä, Harrin johdolla. No, ei se huono treeni ollut ollenkaan ja eipä se ruoho ole yhtään vihreämpää aidan toisella puolella, senhän me tiedämme :-)

Meitä oli viisi treenaajaa ja teimme viisi eri liikettä. Mä aloitin jalkaprässillä, siitä vaakaprässiin, hack-kyykkyyn, lankkukyykkyyn ja viimeisenä reiden ojennus. Tehtiin hidasta, pysäytyksillä ja pumppaavaa. Toi lankkukyykky meni mulla ihan takareisillä ja takamuksella, vaikka asennon pitämisessä auttoikin takana oleva tolppa, oli vaan etureidet jo tuossa vaiheessa tosi väsyneet. Noiden jälkeen tehtiin vielä "loppukevennys" eli ensin askelkyykkyä varpaillaan, kyykkyhyppyjä varpaillaan ja vielä semmonen takareisiä venyttävä rullausliike. Todella hyvä treeni!

Treenin loppupuolella kävi hauska juttu, Jutta Gustafsberg tuli juttelemaan mulle ja kertoi Bullin sanoneen mua hurjaksi ämmäksi tms., en muista enää tarkkaa sanavalintaa :-) Oli ilmeisesti katsonut mun prässivideota taannoin ja oli kommentoinut mun isoja painoja. Olin todella ylpeä tuosta palautteesta, oon mielelläni hurja ämmä treenaamaan :-)

Treenin jälkeen meillä oli pientä jutustelua Jutan johdolla ja se oli tosi kivaa. Treeniryhmän tyypit esitteli itsensä ja taas sai monelle fb:n forumilla kirjoittelevalla kasvot.

Eilen olinkin sitten vähän erilaisissa treeneissä. Fitfarmin Sirpa Lauttaanaho-Turunen opettaa kilpailuihin meneviä poseeraamaan. Sirpa pitää kuitenkin välillä tunteja myös ei-kilpaileville ja eilen pääsin osallistumaan sellaiseen. Tunnin aikana sain varmuutta korkokengillä kävelyyn, hyvään ryhtiin ja myös hieman poseeraamiseen. Tunti oli tosi kiva, välillä yllättävän rankka ja todellakin antoisa! Jos olette pt-valmennuksessa tai jossain nettivalmennuksessa, missä Sirpan treeneihin on mahkuja, niin kannattaa ehdottomasti mennä! Tässä vielä kuva mun poseerauksesta, kovasti yritin saada ankanpyrstöä aikaiseksi :-)

Kitisin taannoin valmentajalle hitaasti putoavasta painosta. Senttejähän mulla lähtee tasaisen varmasti, mutta paino putoaa tuskastuttavan hitaasti. Eihän sillä painolla mitään merkitystä ole, lihasta tulee selvästi ja kroppa menee koko ajan parempaan suuntaan, mutta... No, valkku antoi mulle hommaksi tehdä vähän enemmän aamuaerobista eli nyt on aerobista listassa 5 krt 60 min viikossa ja noiden lisäksi vielä kolmena treenipäivänä 30 min aerobista treenin jälkeen. Kun sää on ollut nyt noin kesäinen, niin aamuaerobiset on olleet tosi kivoja. Asumme sen verran kaupungin laitamilla, että metsä alkaa melkein ulko-ovelta ja sitä on vähän joka puolella. On useita reittejä, mitä tehdä eli ei tarvitse joka aamu samaa polkua kävellä. Lisäksi käydään välillä kaverin kanssa lenkillä Pyynikillä ja Pispalassa.  Nyt vaan toivon lisää lämpöisiä ja aurinkoisia aamuja!

Särkijärvellä

Peltolammilla

Peltolammilla

Pispalan portaat

Oikein aurinkoisia lenkkisäitä!

Mihin sitä rahaa oikein menee?

Aku oli kirjoittanut blogissaan Tyttö sä oot tikissä siitä, kuinka paljon fitness-elo maksaa. Aku kilpailee ensi syksynä Bikini fitnesissä ja hänellä on kuluja tietysti paljon enemmän kun mulla. Mutta kyllähän fakta on se, että ei tällainen ns. terveellinen bodyelämä ihan ilmaista ole! Mutta sitten taas, ei se epäterveellinen elämä sipseineen, karkkeineen ja ravintolailtoineenkaan ilmaista ole!

Mä en ole laskenut mun ruokamenoja, mutta todennäköisesti syön nykyään kalliimmin kun ennen. Ostan yleensä suht edullista lihaa, -30% tarjoukset hyödynnetään ja usein mun kaikki naudan paistijauheliha ja kana jääkaapissa on varustettu tuolla tarralla :-) Talvella söin lähinnä pakastekasviksia,  parsa-, kukka- ja ruusukaalia pääsääntöisesti ja tuoreeksi yleensä otin kurkkua. Nyt alkaa olla kotimaiset kasvikset jo edullisempi ja noiden pakastekasvisten lisäksi syön paljon ihan salaattia, tomaattia ja kurkkua. Tai paljon ja paljon, 400g/pv :-) (lisäksi ne pakastekasvikset)

Mitäs muuta mä syön? No raejuustoa, suosikkia on tällä hetkellä X-tra-merkkinen rasvaton raejuusto, todella edullinen, mutta myös maistuvin! Rahkasta syön lähinnä Ehrmannia, joskus ostan jotain halpista 500g purkin, aamupalalla on rahkan seassa niin paljon tavaraa ettei itse rahkan maulla ole niin väliä.

Mehukeitto on Valion sokeritonta, ne maistuu parhaimmalta ja aamupalalle menee jotain Pilttiä tms., pyrin ostamaan halvinta, mutta hyvää. Illalla mulla on marjat rahkan kanssa ja viime aikoina suosikiksi on noussut mustaherukat, mitä en voinut aiemmin sietää ollenkaan! Niihin menee paljon rahaa, siis yleensäkin marjoihin, nyt oon jo herkutellut tuoreilla mansikoilla ja pensasmustikoillakin. Mutta  menisi sitä rahaa karkkiinkin ;-)

Kesä on onneksi tulossa ja pian saa taas täyttää pakkasen marjoilla. Täytin mielestäni viime vuonnakin, mutta aika nopeasti se vaan tyhjeni. Nyt täytyy säilöä kyllä paljon enemmän!

Siinä taisi olla melkin mun ruoat, riisiä/pastaa/perunaa menee, mutta niin vähän ettei ne isommin tunnu kauppalaskuissa. Cashew-pähkinöitä syön välipalalla, mutta määrä on niinkin hurja kun 15g eli pussillinen kestää aika kauan! Proteiinipatukka taitaa olla päivän kallein murkina, mutta sain tilattua tosi halvalla Leaderin so low carb -patukoita, paria makua ja patukkakustannukset puoliintui.

Mihin muuhun rahaa menee? No ihan valmennukseen tietysti ja mulla myös ylimääräisiin pt-treeneihin. Mun soppariin kuuluu yksi treeni kuukaudessa, joten maksan kolmesta treenistä itse, kun kerta viikkoon siellä käyn. Lisäksi noin kerran kuukaudessa käyn hieronnassa.

Lisäravinteisiin menee yllättävän paljon. Vedän aamuisin kourallisen erilaisia vitamiineja ja rasvanpolttokapseleita, lisäksi muutaman iltapäivällä ja illalla. Mulla on ennen treeniä latausjuoma, treenijuomaa ei varsinaisesti ole, mutta treenin jälkeen otan palautusjuoman. Ostan noita lisäravinteita aina vähän mistä sattuu, pyrin etsimään edullisimpia, mutta halvin ei välttämättä aina ole hyvä, pitoisuudet saattaa olla paljon pienempiä ja niitä joutuu sitten määrällisesti ottamaan paljon enemmän.

Mä käyn itsekseni treenaamassa GoGo expressillä, mikä maksaa n. 20 e/kk eli on todella halpa! Pt-treenit on Wolfilla ja siellä maksan aina 5 e:n kertamaksun. Vähän on harkinnassa, että siirtyisin sinne syksyllä kokonaan, kun GoGo:n soppari loppuu. Kallista ei ole onneksi Wolfillakaan treenaaminen.

Siinä mielessä tää elämäntaparemppa tulee kalliiksi, että uusia vaatteita pitää hankkia todella paljon! Tajusin eilen, että mulla ei ole yhtään kesävaatetta, mitä voisin käyttää, jotain t-paitoja kyllä, mutta ei mitään alaosia. Tässä kuva mun ulkoilupuvusta, eka kuva viime heinäkuulta ja jälkimmäinen tältä aamulta. Uusi puku pitäisi varmaan hankkia :-)

07/2012 ja 05/2013

Ulkoilupuvulle on kyllä paljon käyttöä! Mun aamuaerobisten määrä nousi ja nyt pitäisi käydä aamulenkillä viitenä aamuna viikossa 60 minuuttia kerrallaan, lisäksi kolmena päivänä tehdä 30 minuutin aerobinen salitreenin jälkeen. Olen ollut todella laiska aerobisten tekijä, nimenomaan aamusellaisten, mutta nyt päätin, että asenne muuttuu ja mä noudatan tältäkin osin valmentajan ohjeita! Lähtee viimeisetkin ylimääräiset liikkeelle! En voi enää sanoa, että tää matka on alussa, kyllä nyt mennään selkeästi jo kohti loppusuoraa!

Ihan toisen blogauksen voisi kirjoittaa siitä, kuinka paljon rahaa menisi, jos ei eläisi näin, sillä eihän sekään halpaa ole tai riippuu paljon niistä elämäntavoista :-)

Lauantaina on taas tiedossa pt-päivät, mitä odotan innolla! Jotain koipitreeniä aion tehdä ja vähän jo pelottaa, mut sillein hyvällä tavalla :-)

Monta sataa toistoa hackia...

Hack on aina ollut mulle semmonen kammolaite, en oo sitä ennen tätä pt-valmennusta tehnytkään. Pt-treeneissäkään ei aina tehdä ja jos on tehty, niin aika pienillä painoilla ja ei kovin montaa sarjaa. Mutta tänään tehtiin :-)

Tänään oli siis huippulaadukasta pt-treeniä tiedossa. Tavoistani poiketen oli ajoissa paikoilla ja ehdin lämmitellä hienosti ennen kymppiä. Ensimmäinen liike oli lankkukyykky Smithissä, lankku on semmonen tosi korkea vinoreunainen puukalikka ja tarkoitus oli olla siinä melko lailla varpaillaan. Kun kerran etureisiä treenattiin, niin piti mennä polvet eteen ja mahdollisimman vähän peppua taakse. Alas asti niin, että reidet osuu pohkeisiin ja etureisillä työntäen ylös. Kuulostaa helpolta? Ei ollut! Mun peppu halusi olla se työntävä voima. Jos satuinkin pääsemään alas niin, että etureidet teki työn, niin aina se persaus tuli hoitamaan sen ylösmenon. Pikkasen oli asenteen kanssa tossa ongelmia, kun tuntui vaan etten tajua... No, jokunen sarja vedettiin ja sitten Harrikin luovutti :-)

Sitten hackiin. Siinäkin tarkoitus oli tehdä yhdellä jalalla niin, että toinen jalka roikkuu vaan siinä mukana. No ei se oikein onnistunut sekään, ensinnäkin en osannut yhdellä jalalla ponnistaa itseäni ylös ja se mukana roikkuva jalka oli jotenkin ihan tiellä. Onneks pt osaa hommansa ja teki tilanteen uudelleenarvioinnin :-) Ei vaan nyt mennyt mun kaaliin tänään teknisesti yhtään hankalammat liikkeet.

Mutta sitten alettiin tekemään! Jalat oli ihan alhaalla niin, että päkiöillä tehtiin työ tai tietty ne reidetkin siinä vähän oli mukana. Ekassa sarjassa oli painoa 5kg ja tein 6 toistoa, pieni kierros laitteen ympäri, 10kg ja 6 toistoa, kierros, 15kg ja 6 toistoa ja tätä jatkettiin niin kauan, että painoa oli 100kg. Kyllä, 100kg!!! Aika monta sarjaa siis, kun toistoja oli aina vaan se 6. Vikat sarjat oli kyllä jo vaikeita, mutta tällä kertaa ei tullut mitään massiivista epäonnistumisen tunnetta.

Sitten vähän happea ja takaisin laitteeseen. Toistoja taisi olla edelleen vaan se 6 ja painoa lähti aina 20kg pois, ei kävelyreissuja tällä kertaa, kiekko pois ja uudet 6 toistoa, kunnes laitteessa oli joko enää se 20kg jäljellä tai ei mitään. Tossa vaiheessa treeniä ei itse enää oo oikein kartalla, että mitä tehdään ja missä mennään, mutta sinne päin kuitenkin :-)

Tällaiset mustelmat saan aina hackista muistoksi

Tehokasta treeniaikaa oli vielä jäljellä, joten loppuun tehtiin vielä reiden ojennusta pari sarjaa. Eka taidettiin tehdä aina x määrä toistoja, lisättiin painoa, x määrä toistoa, lisättiin painoa, kunnes naama punersi sen verran, että ei enää lisätty. Sitten vielä muutama toisto niin, että Harri painoi sitä jalkojen päällä olevaa tyynyä ja mun piti pistää vastaan. Aikamoista!

Alussa puhuttiin vähän siitä, kun mä en jotenkin oo ollenkaan tyytyväinen nykyään mun treeneihin. Aina on treenin jälkeen sellainen olo, että yritinkö mä riittävästi, olisinko pystynyt parempaan. Sitä on myös ollut pt-treenien jälkeen, tuntuu, että vedän siellä ihan liian pitkään happea, pitäisi tehdä vaan! Järkeä taottiin vähän päähän ja koitan olla jatkossa vähän armollisempi itselleni. Kyllä mä aina yritän loppuun asti tehdä, mutta odotukset itseni suhteen alkaa olla vaan aika korkealla.

Kävin tänään myös hierojalla eli Risto Santalalla Zensessä. Yläkropan vuoro oli tällä kertaa ja kyllä oli tippa linssissä muutaman kerran. Suht hyvässä kunnossa on niska pysynyt, pientä jumia, samoin olkapäässä pientä. Parin viikon takaisen jalkahieronnan jälkeen olen palautunut jalkatreeneistä tosi hyvin, parissa päivässä, kun ennen etenkin pt-treeneihin palautumiseen meni 5-6 päivää. Kannatti siis rohkaistua jalkahieronnan suhteen.

Viikonloppu menee Helsingissä hummaillen. Tiedossa kavereiden näkemistä ja Raappanan keikalla huojumista. Siellä pitäisi olla joustavat polvet, voi olla, että mun polvet ei jousta :-)

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Nettishoppailua

Tilasin viime lauantaina Sportsdirect.comista itselleni uudet treenikengät. Oon nyt vajaan vuoden treenaillut ihan hyvillä Adidaksilla, missä on tasainen pohja eikä mitään pehmusteita missään. Treenikengäthän ei saisi olla mitkään tuetut juoksulenkkarit mitä nuo edeltäjätkään ei olleet, mutta eivät parhaat mahdolliset nykyisiin treeneihinkään. Ne on myös olleet jo useamman vuoden käytössä, pohjista kuluneet ja kärjistä menossa rikki, joten hei, kyllä mun oli ihan pakko saada uudet kengät :-)

Uudet popot on Lonsdalen Stormit, musta-punaiset eli samanväriset on popot kun ennenkin. Suomessa kyseiset popot maksaa 80-90e ja tuolta Briteistä tilattuna n. 25e. Ekan treenin perusteella hyviltä tuntui!

Tilasin samalla muutamat treenitopit ja mulle sekä miehelle kotilökärihousut. Topit oli kaikki ihan ok, yksi menee kaappiin vähän kasvamaan vielä :-)

Ettei kaikki rahat menisi Britteihin, niin hain myös Body Actionilta tänään itselleni uuden treenikassin! Kassi on mun makuun tosi bling bling, mut ehkä elämässä saa olla vähän bling blingiä :-) Vanha kassi alkoi olla auttamattomasti liian pieni ja tiimikaverit on kehuneet tota kovasti just koon suhteen ja tilavalta se vaikuttaakin!

Kävin tänään ekassa flunssan jälkeisesssä pt-treenissäkin. Olo oli vielä vähän tukkoinen, mutta riittävän hyvä, että uskalsin treenata. Treeni tuntui ihan tiukalta, mutta ei vedetty mua kuitenkaan ihan niin piippuun kuten normaalisti, mikä oli varmasti hyvä juttu. Ehkä vähän normaalia enemmän piti istuskella ja hengitellä sarjojen välissä, joten suorastaan leppoisa oli tän päivän treeni Harrin kanssa. Vaikka leppoisaa se on tavallaan aina, joskus itkettää, toisinaan oksettaa, pyörryttää jne., mutta fiilis treenin jälkeen on silti aina tosi positiivinen ja hyväntuulinen :-)

Nyt lapset kaipaa ruokaa ja mullakin alkaa olla päiväkahviaika, joten heippa ja mukavaa viikonloppua!

Parisuhde

Parisuhde tuntuu usein olevan koetuksella, kun toinen käy läpi elämäntaparemppaa. Aika paljon kuulee tarinoita siitä, kuinka rempan läpikäynyt  puoliso vaihtaa uuteen. Miksi niin käy?

Oman elämänsä remontointi, puhumattakaan kilpailuihin valmistautumisesta, vaatii tietysti tosi paljon. Monella elämä muuttuu ihan täysin. Jos ennen on puolison kanssa vietetty vapaa-aikaa lähinnä baarissa tai kotona kaljoitellen ja sohvalla pizzaa syöden, niin onhan se muutos iso, jos puoliso ei enää noihin harrastuksiin osallistukaan. Saattaa olla niin ettei se toinenkaan enää saisi syödä sitä pizzaa sohvalla ettei iske repsahdus.

Raha varmasti myös rassaa monesti. Tavoitteellinen treenaaminen ja oman elämänsä parantaminen valmentajan avulla ei ole ilmaista. Valmennusmaksun lisäksi maksaa ylimääräiset pt-treenit, lisäravinteet ja treenijuomat sekä tietysti se laadukkaampi ruoka. Jos ei tulot ole kovin suuret, niin joutuu väkisinkin priorisoimaan menoja ja välttämättä puolison mielestä ne pt-treenit ei ole tärkeimmästä päästä. Aika paljon menee rahaa myös vaatteisiin, kun koko vaatekaappi pitää uusia, mulla jopa osa kengistä on nykyään liian isoja!

Saanko mä nyt kehua mun puolisoa :-)

Viime aikoina on kevyttä napinaa tullut siitä, että en puhu kun ruoasta, ruoan tekemisestä, syömisestä, eilisestä treenistä, huomisesta treenistä, pt-treenistä, muiden pt-tyyppien treeneistä jne. ja tottahan se on! Mun elämä pyörii nyt niin tän oman hauiksen ympärillä etten oikein muusta tiedä tai ainakaan osaa puhua. Luen vaan treeniblogeja, alan lehtiä ja työn lisäksi tapaan lähinnä ihmisiä, joiden kanssa puhun ruoasta tai treenaamisesta. Ja sori vaan työkaverit, en mä taida osata siellä töissäkään paljon muusta puhua :-( Mies osaa jo parhaat Bullin sloganit ja osaa sanoa niitä oikeisiin paikkoihin :-)

Napina on siis todellakin tullut ihan syystä! Ollaan oltu yhdessä pian 20 vuotta ja vuosia menty niin ettei kummallakaan ole ollut mitään omia juttuja työn lisäksi, Kiinassa mulla ei ollut sitä työtäkään. Nyt onneksi kummallakin on myös kodin ulkopuolisia harrastuksia ja saatan mäkin joskus kuunnella miehen juttuja :-) Selvähän on, että kaikki me muututaan, ei olla samanlaisia, kun 20 vuotta sitten, onneksi!

Rahasta meillä ei ole onneksi tullut napinaa. Puoliso hiffaa, että tää on ihan jo terveydenkin takia tosi tärkeä juttu! Lisäksi talous on sen verran vakaa ettei lapset oo ruoatta äidin treenien takia, vaatteet ei tosin oo ihan niin vimpan päälle, mut onneks niitä ei haittaa :-) Selkeästi haluan, että puoliso antaa mulle ne rajat, minkä verran sitä rahaa tähän käytän, on siinä se mun järjen ääni.

Tehdään onneksi juttuja yhdessäkin. Meillä on aika samanlainen musiikkimaku ja tykätään käydä keikoilla. Viime vuonna nähtiin mm. Muse, Jukka Poika (aika monta kertaa), Von Hertzen Brothers, Elokuu, Nightwish, Red Hot Chili Peppers ja varmaan pari muutakin. Tänä vuonna ollaan käyty The Killersin keikalla ja ens viikolla lähdetään Helsinkiin Raappanan keikalle. Mä en oo kauhee Nightwish-fani eikä mies hillitön Jukka Poika -fani, mutta yhdessä on kivaa ja livemusa pääsääntöisesti aina hyvää!

Musen keikalle menossa joulukuussa

Oon kyllä aika vakuuttunut siitä, että olen parempi puoliso kun ennen. En mielestäni oo koskaan ollut mikään kova nalkuttaja ja oon aina ajatellut, että me ollaan yhdessä tiimi. En tajua oikein ihmisiä, jotka aina vaan haukkuu puolisoitaan, vaikka tiedänkin ettei se tarkoita ettei niissä puolisoissa silti hyvääkin olisi. Itse en oikein tuota miestä osaa haukkua ja moittia, kun ei oo tapana takertua semmosiin pikkuseikkoihin ja mitään isompaa valittamista ei oo vielä tullut vastaan. Oon nykyään paljon rennompi, puran paljon energiaa salilla ja otan vapaa-ajan aika lailla laiskotellen. Kotona voisin tietysti olla aktiivisempi ja mies varmaan toivoisikin, että mun treeniohjelmaan tulisi myös liikkeitä kuten imurointi ja pölyjen pyyhkiminen, toivottavasti Mikko ei lue tätä :-)

Olen nykyään paljon onnellisempi ja kiitollisempi kaikesta ja varmasti se näkyy myös kotona. Olen tyytyväinen ja onnellinen tästä arjesta, mikä meillä on. Lapset alkaa olla isoja, mikä vaikuttaa moneen, mm. siihen, että meidän menot ei oo enää niin riippuvaisia toisen aikatauluista. Tuntikaupalla tai yöksi lapsia ei vielä yksin kotiin jätetä, mutta illalla voi kummallakin olla menoa.

Flunssan viimeisiä päiviä toivottavasti viedään ja sitten varmaan taas blogikin päivittyy harvemmin. Huomenna olisi tarkoitus mennä kokeilemaan, että kulkeeko happi pt-treenissä. Vaikea on tietää, että koska on riittävän parantunut ja toipunut, mutta meen kokeilemaan. Ainut kunnon flunssapäivä oli maanantai ja lämpöä oli max 37.1 eli mikään kova tauti ei ollut päällä. Jäätävä nuha vaan maanantaina ja kevyttä yskää. Nyt on vielä kevyesti tukkoinen olo, mutta eipä juuri muuta. Tänään vielä paljon lämmintä teetä ja lepoa, niin sitten jaksaa!

Unelmakroppa :-)

Satu-Marja toivoi multa eilen postausta unelmakropasta, kun linkkasin FB:ssa kuvan CrossFitissä kilpailevasta Camille Leblanc-Bazinetista:

Ihan mielettömän olkapäät ja kädet ja koko kroppa!

Satu-Marja kommentoi kuvaa sanomalla ettei haluaisi näyttää noin voimakkaalta. Sillon mä tajusin, että sitähän mä haluan, haluan näyttää voimakkaalta! Ja tietysti myös olla voimakas! Oon nimittäin jonkin aikaa miettinyt, että miltä mä haluaisin näyttää. Jos siis ajatellaan nyt, että mä tässä sitä omaa unelmakroppaa teen, niin pitäisi ehkä vähän tietää, että millainen se olisi. Sairasloman kunniaksi sitten käytin yhden päivän googlettamiseen ja tässä vähän lisää kuvia. Vaikea oli miettiä, että millä hakusanoilla sitä hyvävartaloista naista etsisi, ehkä se tuntui hieman hämärältä touhulta, mutta tässä kuitenkin tuloksia!

CrossFitin maailmasta löytyy seuraavankin kuvan kaunis ja voimakas nainen:

Islantilainen Annie Thorisdottir, ehkä vähän liian jykevä keskivartalo mun makuun, mutta muutoin upea. Katsoin myös eilen yhden hänen kisansa ja ihan mieletön voima ja kestävyys!

 

Julie Foucher ja tässä kuvassa myöskin noi kädet on se juttu, ne näyttää voimakkailta

Tässä onkin Fitfarmin oma valmentaja Satu Kalmi ja yllättäen noi kädet ja olkapäät on se juttu :-) Katsoin myös tänään Bullfarmin sivuilta parin vuoden takaisen videopätkän, missä Satu kyykkäsi ja ei puutu voimaa tältäkään naiselta!

Tässä vähän jotain, miltä mä haluaisin näyttää. Minkälainen teidän unelmakroppa on?