Lissee rautaa

Olin eilen taas treenaamassa Harrin kanssa Wolfilla ja jalkoja tietenkin treenattiin. Kävin ensin vähän lämmittämässä keskikroppaa selänojennuksilla ja vatsarutistuksilla taljalla, sitten kyykättiin! Koitin pitää vähän kirjaa liikkeistä ja tämmöstä lukee kyykyn kohdalla:

10/50kg 10/70kg 10/80kg 10/90kg 10/90kg ja sitten lähdettiikin lyhyin palautuksin alaspäin 20/50kg 10/50kg ja 10/50kg

Kyykkyjä tehdessä mulla on aina penkki alla, mihin on tarkoitus hipaista ennen nousua, näin varmistetaan, että kyykyistä tulee riittävän syviä. Ekalla kerralla kyykkyjä treenatessa jäin pari kertaa penkille, kun en päässyt enää ylös, mutta eilen ei ollut sitä ongelmaa!

Kyykystä mentiin tekemään reiden koukistusta. Tein 8 x 10 toistoa, ekat 10/29kg 10/37kg 10/45kg 10/53kg ja alaspäin 20 sekunnin palautuksin, vikassa ei tainnut olla enää painoa juuri ollenkaan, mutta tuntui kyllä niin tiukalta!

Parin metrin päässä odottikin jo jalkaprässi. Tein kapeaa prässiä, mikä on paljon raskaampi kun leveä. Ja enkat todellakin paukkui! 10/65kg 10/90kg 10/115kg 10/135kg, tästä tasaisesti ylöspäin, kunnes kelkassa oli 215kg! Niitä 10 toistoa ja se ei vielä Harrille riittänyt, vaan laittoi 15kg lisää ja tein 230kg:lla viisi (5) toistoa!!! Ihan mieletöntä! Missään vaiheessa ei tullut sellainen olo etten pysty, mä vaan tein kun kone! Ja tuosta lähdettiin sitten alaspäin eli teinköhänmä aina 10 toistoa ja rautaa lähti kelkasta pois, vikassa ei enää paljon ollut ja muistaakseni jouduin tekemään enemmän kun 10 toistoa. Oli kyllä jalat aika puhki ton jälkeen!

Mutta eipä leikki ihan vielä siihen loppunut, kun tunnista oli aikaa jäljellä. Lopuksi vielä pari kierrosta reiden ojentajaa ja koukistajaa, pienin painoin ja pitkin sarjoin. Voin tunnustaa, että lopussa oli kyllä kuuma ja melko väsyt jalat :-)

Koitin asennoitua tuohon treeniin vähän eri lailla kun ennen ja onnistuin, suoritukset puhuu puolestaan! Ensinnäkin päätin etten katso kertaakaan kelloon, etten anna ajan häiritä hommaa ollenkaan. Harrilla on treenit päässä ja hän tietää mitä tehdään ja koska tehdään. Yleensä olen kurkkinut kelloa vähän väliä, lähinnä miettien, että kuinka kauan pitää vielä jaksaa, eilen se ei käynyt mielessäkään, mä vaan tein! 

Tämän löysin netistä ja kirjoitin treenivihkoon

Pystyin tyhjentämään pääni treenin aikana jotenkin ihan täysin. En muista kuulleeni yhtään biisiä radiosta tai miettineeni yhtään mitään. Keskityin vaan tekemiseen ja koitin noudattaa ohjeita mahdollisimman hyvin. Harri kehui, että asenne on kohdallaan ja päästä ei lopu pito, tommosta on mahtavaa kuulla! Kommentteja tuli myös toiselta pt:ltä ja mun valmentaja Mikkokin antoi positiivista palautetta. Mahtavaahan sitä on kuulla, vaikka jollain tavalla vaikeaa ottaa vastaan.

Nukahdin illalla hymy huulilla ja aamullakin ensimmäisenä oli eilisen treenit mielessä :-) Toistan itseäni, mutta kyllä tää Fitfarmiin liittyminen on ollut mun elämässä upea juttu! Voin kaikin puolin paremmin kun ennen! Sunnuntaina tulee puoli vuotta tätä projektia täyteen ja tiedossa on myös valokuvien ottoa. Vielä en uskalla luvata, että niitä tänne laittaisin, mutta ehkä jotain kuitenkin. En ehkä ole vielä ihan parhaimmillani alusvaatteissa :-) Puoli vuotta on siis vielä jäljellä ja suunnitelmissa on kyllä jatkaa vielä ainakin toinen vuosi, jos sitten koskaan maltan tätä lopettaa :-)

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Lepopäivän vaikeus

Tänään oli alunperin tarkoitus mennä salille, menen vasta klo 12 töihin ja sitä ennen olisin ehtinyt treenaamaan vallan mainiosti. Illalla alkoi kuitenkin laiskottamaan ja mietin, että jos pitäisin kuitenkin treenistä vapaapäivän. Siitä alkoikin tahtojen taistelu pään sisällä!

Aina, kun lipeän aiemmin suunnittelemastani rytmistä, tulee laiskuri-fiilis kehiin. Lepopäivän pitäminen tänään on ihan fiksu ajatus, sillä huomenna on pt-treeni ja ehdin sen viikon neljännen treenin tehdä hienosti perjantaina tai jopa sunnuntaina. Periaatteessa mun tarvitse edes tehdä kun kolme treeniä viikossa, mutta koska mahdollisuus on myös neljään, niin siihen pyrin!

Mutta juttu onkin varmaan juuri siinä, että en tee alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Lähtökohta lepopäivän viettoon ei ole levon tarve vaan se, että en jaksa lähteä salille. Ja vaikka kroppa lepoa tarvitseekin, niin pää tietää totuuden.

No, tänään nyt kuitenkin on se lepopäivä eli nukuin vähän pitempään, söin rauhassa aamupalan ja kohta lähden kävelemään töihin. Pientä aerobista siis tänäänkin.

Huomenna on siis tiedossa pt-treeniä. Se on jännä, miten sitä aina etukäteen pelkää, semmosia pieniä perhosia pyörii vatsassa ja matkalla treeniin sitä suunnilleen hyperventiloi. Salilla sitä sitten olo helpottaa ja treenin aikana ei todellakaan enää ehdi perhoset pyöriä vatsassa. Sitä pyörii yleensä vaan kaikki aamulla syöty ruoka. Jalkatreenit on rankimpia, niin hekisesti kun fyysisestikin. Niissä tulee huono olo, oksettaa ja itkettää. Yleensä sinne mukavuusalueen ulkopuolelle mennään jo ensimmäisen 10 minuutin aikana ja vielä pitäisi 50 minuuttia jaksaa. Ja sitä jaksaa, jokaisen sarjan niin loppuun asti, kun se vain on mahdollista, ylittää itsensä monta kertaa tunnin aikana. Lopussa raahautuu rappuset ylös hitaasti ja täristen, naama punaisena ja vakavana, mutta sisäisesti iloisesti hymyillen. Viimeksi koin niin ison valaistumisen hetken niiden polven alta vetojen aikana, tuli niin hyvä olo, se kiitollisuus, että mä saan tehdä tätä. Ihan mahtavaa ja huomenna sitä on taas tiedossa!

Mutta nyt lähden töihin ja illalla nautin rahkani Jutta ja puolen vuoden Superdieetit -ohjelman parissa. Siinä on oma valmentaja Mikko ollut muutaman kerran ja vilahti tuon mun vakipt:kin siinä jossain jaksossa.

Ihanaa keskiviikkoa kaikilla!

Päivän treenit

Tänään oli tosi hyvä treeni aamulla. Ihan mahtavaa!

Mieliteot ja jatkuva nälkä

Tätä viikkoa on piinannut hirmuisten mielitekojen määrä ja nälkä, joka tuntuu pahimmillaan poistuvan vain ruokailun ajaksi. Saattaa näillä kahdella joku yhteyskin olla?

Useamman viikon on tehnyt jo tosi paljon mieli ruisleipää ja rohkaistuinkin pyytämään valmentajalta sitä vapaasyöntipäivää, minkä aion pitää talvilomaviikolla eli kolmen viikon kuluttua. Mutta siihen tuntuu olevan nyt hurjan pitkä aika!

Ruisleivän lisäksi mieli on tehnyt mm. hapankorppuja, näkkileipää, kaikkien hehkuttamia merkkareita, lakuja, omenoita, juustoa ja kyllä mä pystyisin syömään vaikka piparkakunkin, jäätelöä jne., unohdin listasta tarkoituksella sipsit, mitä tekee mieli, mutta mitä koitan olla vapaasyöntipäivänä syömättä.

Koitan miettiä vapaasyöntipäivän etukäteen tarkasti, miettiä, mitä oikeasti haluan syödä. Tiedän etten pysty syömään isoja annoksia, enkä halua missään nimessä vetää övereitä herkuilla. En tosin tiedä onko mulla ihan vapaat kädet vai onko valmentajalla jotain ajatuksia päivän suhteen, mutta vaikka miten olisi, niin enköhän mä sitä ruisleipää ainakin saa, kun sitä varten päivää pyysin :-)

Meillä on töissä ravintolassa yksi huone, missä tuoksuu ruisleipä. Aina kun siellä käväisen, niin se tuoksu tulee nenään ja mietin vaan, että miksi ei ole ruisleivän makuisia proteiinipatukoita? Kysyn vaan! Kotona keittiöön mennessä vilkuilen aina leipäkoria, aivan sama onko siinä vaan näkkäriä vai jotain muuta leipää, vesi herahtaa kielelle.

Kirjoitan tästä, koska siten pystyn hahmottamaan tämän jotenkin paremmin ja vaara sortumiseen ehkä pienenee. Välillä tuntuu, että se on vaan ajan kysymys, milloin käsi menee leipäpussiin... Nämä vapaapäivät on varmasti pahimpia, monta yksinäistä tuntia kotona, onneksi huomenna alkaa viiden päivän työrupeama :-)

Nälkä on vaivannut myös ja se varmasti lisää näitä mielitekojen määrää. Mun ruokavaliota viilattiin ihan pikkasen, vähennettiin vähän välipalan pähkinöiden määrää ja muutettiin palautusjuoma. Muutos pähkinöissä on pieni, mutta varmasti tuollakin on merkitystä, psykologista ainakin! Palautusjuoma muuttui vähemmän hiilarikseksi ja sen voisi kuvitella vaikuttavan enemmänkin.

Mulla jumitti paino useamman viikon ja sentit myös. Kun ruokavalio muuttui, niin yhdessä päivässä paino putosi vajaan kilon ja kun tällä viikolla mittailin mittanauhan kanssa, niin senteissäkin oli muutoksia tullut. Vaikka olenkin sanonut, että treeni on tällä hetkellä niin kivaa ettei painonputoamisella ole merkitystä, niin näköjään sillä on sillon, kun sitä ei tapahdu! Kun tekee kovasti töitä ja syö orjallisesti ohjeiden mukaan, niin toki sitä vastetta odottaa, vaikka olisi kuinka kivaa.

Nyt kello alkaa olla sen verran, että voin alkaa valmistelemaan välipalaa, kahvia, casheweita ja vähähiilarinen prodepatukka. Ihanaa viikonloppua kaikille!

Pakko vielä loppuun laittaa ettei ihan valittamiseksi menisi, että mulla oli ihan huipputreeni tänään!!!

Pt-treenistä avantoon

Perjantaina oli taas pt-treenin vuoro. Perinteisesti treenataan jalkoja, mutta tuon nivusvaivan vuoksi treenattiin selkää. Jalka on itse asiassa jo tosi hyvän tuntuinen, välillä tuntuu joku liike kevyesti, mutta enköhän mä tällä viikolla koita treenata jalat jo ihan normaalisti. Sitten, jos kipua tuntuu, niin jätän siihen.

Mutta siihen selkätreeniin, enpä tiennyt, että selänkin voi saada treenaamalla niin kipeäksi! Aloiteltiin ylätaljalla eteen ja alataljalla, jotka tehtiin aina putkeen. Tehtiin useampi sarja ja varmaan n. 12 toistoa, painoa taisi olla maksimissaan 50kg molemmissa ja vika sarja tehtiin pudotuksin eli tein tietyn määrän toistoja, jonka jälkeen painoa vähennettiin ja jatkoin taas. Lihakset oli tuon jälkeen aika hyvillä lämmöillä! Kumpaankin liikkeeseen sain taas hyviä neuvoja tekniikan suhteen ja niitä ehdottomasti hyödynnän nyt omissakin treeneissä.

Sitten mentiin tekemään t-kulmasoutua, mitä olen tehnyt kerran pt-päivillä ja tykkäsin kovasti. Painoa taisi olla hurjat 40kg ja tein 8 toiston sarjoja. Sarjoja oli varmaan joku 3-4 ja vika taas pudotuksin eli viiden toiston välein lähti 10kg:n levypaino tangosta pois. Oli tosi kiva tehdä, ekat sarjat meni enemmän sen tekniikan tajuamiseen, mutta ens kerralla on taas helpompi tehdä!

Sitten olikin vuorossa ton treenin kunkkuliike! Tehtiin ensin polven yläpuolelta vetoa ja sen jälkeen vielä pari sarjaa alapuolelta. Eli maastavedon tapainen liike, missä tanko pysähtyy polven ylä-/alapuolelle ja siitä ylös. Ensin tehtiin tuota yläpuolelta vetoa ja alkupaino taisi olla 50kg, tanko mukaan lukien. Treenipäiväkirjan mukaan tein 10 toistoa ja sitten painoa lisättiin. Tein 80kg:lla taas 10 toistoa ja sitten tankoon laitettiin mun pään mielestä hurjasti painoa :-) Vikat toistot piti tehdä 110kg:lla! Kuten aina isoissa painoissa, ei eka toisto meinannut nousta ollenkaan. Sitten vähän keskityin hommaan, vedin hypin happea ja nousihan se! Taisin saada 7 toistoa tehtyä, 6 oli tavoite! (Pahoittelen huutomerkkien määrää :-)) Otettiin painoa pois ja tein vielä 8 toistoa 50kg:lla.

Sitten vähän korkeampi koroke ja polven alapuolelta vetoa, aloitettiin tuosta 50kg:sta. Sitä kahdeksan ja painoa lisättiin 80kg. Tässä vaiheessa alkaa muistikuvat pätkiä, enkä muista enää toistojen määrää. 80kg meni kuitenkin ilmeisesti sen verran hyvin, että vikaan lisättiin vielä vähän painoa, tein sen 100kg:lla. Vikoissa sarjoissa alkoi kämmenien iho irrota ja vikan sarjan jälkeen revinkin palasen nahkaa roskikseen... Taisteluarpia tai jotain :-)

Kämmenissä ei ollut ton jälkeen enää pitoa, joten vikat liikkeet tehtiin liinoilla. Ensin tehtiin alataljalla, missä vinopenkki laitettiin taljan oman penkin taakse ja makasin siinä vatsallani tai oikeastaan seisoin vinossa tuettuna. Liinat ranteiden ympärille, pitkä venytys eteen ja siitä puristus taakse olkapäät alhaalla ja kyynärpäät lähellä kylkiä. Liike ei tuntunut kovin rankalta, mutta hyvältä kyllä, venytys nimenomaan tuntui hyvältä. Tuota varmaan kolme sarjaa ja lyhyemmillä liinoilla vielä ylätaljaan. Taas liinat ranteisiin ja venytys ylös, nyrkit rintaan. Kolme sarjaa ja treeni oli siinä!

Oli kyllä lauantaina ja sunnuntainakin sellainen olo, että selkää on treenattu! En tiennyt, että sen voi niin kipeäksi treenaamalla saadakin. Ja nimenomaan sellaista hyvää lihaskipua, sitä huonoa selkäkipua on kyllä tullut koettua muutaman kerran. Koitin joka päivä venytellä kevyesti ja lauantaina kävin jopa avannossa. Laitetaan siitä vähän todistusaineistoa tähän :-) Kerta oli mulle ensimmäinen, kaverina oli mun sisko, joka on käynyt avannossa monia kertoja ja kävi lauantaina 3 kertaa ja vielä sunnuntaina aamulla 2 kertaa :-) Mulle riitti toi kerta, vaikka ihan hyvältä se tuntui, kun vaan muisti hengittää :-)

Ihanaa, positiivista viikkoa kaikille! 

Jalkavaivaa ja ruisleivän himoa

Ensin vähän noista vaivoista tai oikeastaan vaivasta. Tein eilen salilla ihan normaalia etureisitreeniä, ensin prässiä kapealla asennolla ja reiden ojennusta, kivasti molempiin sain vähän lisättyä painoa. Toi reiden ojennus on kyllä semmonen, mikä hapottaa reidet aina, mulla on toistoja nyt 15-20 ja kyllä ne 15 jälkeen tehtävät menee niin hapoilla, irvistykset on sen mukaiset!

Noiden kahden jälkeen oli sitten askelkävelyä, 2 x 15/jalka. Päätin ottaa 5 kg:n käsipainot kaveriksi, kun pt-treeneissä tulee aina tehtyä painojen kera ja pitempiä sarjoja. En ehtinyt varmaan kymmentä askelta ottaa, kun nivusissa tuntui ikävältä. Tein sitkeästi sarjan loppuun, mutta totesin ettei enempää kannata tehdä. Polven nostaminen tuntui tosi pahalta ja jo penkin päässä istuminen pystypunnerrusta tehdessä sattui.

Kyseessä on ilmeisesti lonkan koukistajan venähdys. Illalla olin töissä ja kun sen vajaan 6 tuntia seisoin ja kävelin ympäriinsä, niin jalkaa särki kovasti. Kotona annoin vähän lämpöhoitoa ja se toivon mukaan vähän helpotti. Nyt yön jälkeen jalka on ihan samanlainen, kauheasti ei voi polvea nostaa eli housujen laittaminen/riisuminen on hankalaa, mutta eiköhän tästä selvitä.

Valmentajalta sain ohjetta, että treeniä muuten normaalisti, mutta ei niitä liikkeitä, missä kipua tuntuu. Huomenna on pt-treeni, missä varmaan tulee lisää tietoa, Harri kun tuntuu olevan myös aikamoinen tietopankki!

Ja sitten se ruisleipä :-) Voi, miksi kukaan proteiinipatukan valmistaja ei tee ruisleivän makuisia patukoita??? Ostaisin niitä heti kymmenen! Niin on suuri ruisleivän himo! Olen myös haistellut lapsen eväsomenaa, hyvältä tuoksui :-) Pieniä mielitekoja on siis ilmassa. Kysyin valmentajalta, että josko voisi antaa vapaasyöntipäivän, vaikka loppukevääksi, mutta niin, että tiedän sellaisen olevan tulossa. Laittoi sitten viestiä, että helmikuun lopussa sellaisen saisin! Ai että, pitää alkaa tekemään listaa, että mitä muuta haluaisin syödä kun ruisleipää :-)

Nyt muutamaksi tunniksi töihin ja sitten onkin tiedossa neljä vapaata. Lähdetään mökkeilemään maaseudun rauhaan ja ulkoillaan varmasti paljon. Katsotaan uskaltaudunko jopa avantoon!

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Paras aika treenata

Aika usein ihmiset vetoaa kiireeseen, kun tulee puheeksi liikunta. Ei ehditä käydä salilla/jumpassa/lenkillä, kaikki vapaa-aika menee arkiseen puuhasteluun. Niin ehkä ajattelin itsekin aiemmin, koin etten enää työpäivän jälkeen ehdi tai oikeastaan jaksa lähteä mihinkään ja itse asiassa en kyllä oikein jaksa vieläkään. Mutta onneksi on aamut!

Olen ollut aina tosi aamu-uninen, nukkunut vapaapäivinä klo 10-12, niin myöhään, kun olen vaan kehdannut. Sitten päivä onkin mennyt aika nopeasti ja illalla ei ole uni tullut, mikä taas on aiheuttanut huonoja yöunia. Joskus kadehdin aamuvirkkuja ihmisiä, ajattelin, että olisi mahtavaa herätä ajoissa, olisi pitkä päivä edessä ja ehtisi tehdä vaikka mitä.

Syksyllä, kun aloitin tämän "projektin", taisin pari kertaa käydä salilla töiden jälkeen ja vapaapäivinä aamupäivällä. Olin kuullut, että monet käy salilla tyhjällä vatsalla aikaisin aamulla ja mietin ensin ettei minusta olisi siihen. En mitenkään saisi itseäni niin aikaisin sängystä ylös ja pystyisi treenaamaan tyhjällä vatsalla. Kunnes sitten kerran sitä kokeilin...

Nykyään treenaan pääsääntöisesti aina aikaisin aamulla ja tyhjällä vatsalla. Tänään kello herätti klo 6 ja aloitin salilla lämmittelyn klo 6:55. Kasin jälkeen meninkin jo suihkuun ja olin töissä aamupalalla varttia vaille yhdeksän, yhdeksältä alkoi työt. Ysin aamuina pitää aidosti herätä ajoissa ja lähteä pikaisesti, usein työvuoro alkaa kuitenkin myöhemmin ja silloin ei ole niin kiirettä. Arkivapainakin herää aikaisin, yleensä 7-8 aikaan ja lähden salille, viikonloppuisin en käy salilla ja sillon saatan nukkua myöhempään.

Aamutreeneissä on paljon hyviä puolia. Yksi parhaista on ehdottomasti se, että salilla on tosi rauhallista. Mä käyn Pirkkalan GoGo Expressillä ja siellä on aina aamulla jonkin verran ihmisiä, mutta harvoin käy niin, että ei pääsisi tekemään heti sitä, mikä on ohjelmassa. Muutaman kerran olen erehtynyt menemään iltapäivästä tai lauantaina aamulla klo 10, ei ollut hyvä ajatus, kova oli tungos. Onneksi työajat sallii aamutreenit, työvuoro alkaa todella harvoin aikaisemmin kun klo 9.

Toinen hyvä puoli aamutreenissä on se, että päivää alkaa todella hyvin! Olen töissä paljon virkeämpi ja jotenkin täynnä energiaa. Kotiin kun pääsee, niin on ihanaa ettei tarvitse enää lähteä mihinkään. Tänään on tosin tiedossa vielä zumbaa illalla, mutta sinne on aina hauska mennä silloin, kun vaan pääsen! Illalla ehdin sitten tehdä niitä arkisia juttuja, käydä kaupassa ja viettää aikaa perheen kanssa. Mun treenit ei siis ole perheen yhteisestä ajasta pois. Lapset on onneksi jo niin isoja, että pärjäävät aamut ilman äidin läsnäoloa ja mies on aina puhelimen päässä, jos jotain tulee.

Laitan aina iltaisin kaikki aamua varten valmiiksi. Kirjoitan treenikirjaan valmiiksi päivän treenit ja ekan sarjan painot. Laitan valmiiksi vitamiinit kippoon, laitan shakeriin lataus-, treeni- ja palautusjuoman, siis jauheet, lisäksi teen eväsrasiaan aamupalan ja lounaan ja pakkaan laukun valmiiksi. Aamulla vaan vitamiinit ja latausjuoma naamariin, vaatteet päälle ja menoksi!

Kunhan päivä vähän pitenee ja lämpenee, niin aikaistan aamuja vielä vähän lisää lähtemällä salille polkupyörällä. Mulla menee pyörällä salille n. 25 minuuttia ja ylämäkien takia paluumatka on vähän pitempi. Syksyllä tuon muutaman kerran tein ja oli rankkaa, mutta sen arvoista! Samalla tuli hyvä aerobinen lenkki! Mutta mun kohdalla tuo vaatii semmosen 30 astetta lämpöisemmän kelin :-)

Mukavia treenejä!